Lappeenrannan LUT-yliopiston energiatekniikan professori Jarmo Partanen pitää hanketta erittäin varteenotettavana askeleena kohti ilmastoneutraalia tulevaisuutta ja uskoo sillä olevan myös vahvaa vientipotentiaalia. LUT-yliopistossa on testattu prosessin teknistä toimivuutta vuodesta 2017 lähtien ja mallinnettu vaihtoehtoja, miten pilottihankkeesta saataisiin kannattava tuotantolaitos.
– Suomella on hyvä etulyöntiasema lähteä tuottamaan synteettistä metanolia, sillä meillä on paljon erilaisia hiilidioksidipistelähteitä ja lisääntyvä tuulienergia mahdollistaa edullisen sähkön tuottamisen. Hiilidioksidin kierrätys teollisuuden päästölähteistä tarjoaa suomalaisyrityksille ison mahdollisuuden kääntää polttoainetuotantoa hiilineutraaliksi, Partanen sanoo.
Synteettistä metanolia saadaan aikaan, kun hiilidioksidi ja vety yhdistetään kemiallisessa prosessissa. Metanolista voidaan valmistaa edelleen esimerkiksi liikennepolttoaineita, kuten bensiiniä, lentokerosiinia tai dieseliä. Näillä voidaan korvata ilmastonmuutosta aiheuttavien fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Power to x -teknologiaan pohjautuva ratkaisu metanolin tuottamiseen
Synteettisen metanolin tuottaminen perustuu Power to x -teknologioihin, jotka hyödyntävät uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä uusien tuotteiden kehittämisessä. Käynnissä olevassa hankkeessa synteettistä metanolia tuotettaisiin hyödyntämällä Joutsenon Kemiran tehtaan kemikaalien sivutuotteena syntyvää vetyä sekä hiilidioksidia, joka saadaan sementtiä valmistavan Finnsement Oy:n Lappeenrannan tehtaan savupiipusta.
– Vetyä on tuotettu elektrolyysillä jo yli sata vuotta, mutta hiilidioksidin haltuunotto ilmasta on uutta. Teknisesti ja taloudellisesti kannattavan tuotantolaitoksen näkökulmasta on olennaista, että metanolin lähteet sijaitsevat alueilla, joilla on saatavilla riittävästi uusiutuvia energialähteitä, Partanen sanoo.
Investointipäätöksiä odotetaan syksyllä
Partasen mukaan Suomi on etulyöntiasemassa synteettisten polttoaineiden tuotantomaaksi moniin muihin maihin verrattuna.
– Meillä on paljon sementti- ja sellutehtaita, joiden prosesseista syntyy riittäviä määriä hiilidioksidia sivutuotteena. Lisäksi tarvitaan kustannustehokkaasti tuotettua uusiutuvaa energiaa, johon Suomen erinomaiset tuuliolosuhteet tarjoavat otolliset puitteet, Partanen sanoo.
Hanke synteettistä metanolia tuottavasta laitoksesta on herättänyt paljon kiinnostusta. Mukaan ovat lähteneet Finnsementin ja Kemiran lisäksi myös Neste, St1, Wärtsilä, Finnair ja Shellin tutkimuskeskus Hollannissa.
Hankkeen selvitystyötä rahoittamassa ovat myös paikallisen valmistavan teollisuuden yritykset Premekon, Terästorni, Jotex Works ja Redinec sekä Lappeenrannan kaupunki.
– Tavoitteena on saada syksyn aikana kerättyä riittävästi tutkimustietoa analyysien tueksi, jotta teolliset toimijat voivat tehdä omat investointipäätöksensä. Nyt edetään suunnitellusti, mutta vielä ei olla päätösvaiheessa. Ainakin tähän asti laskelmat näyttävät siltä, että hanketta kannattaa viedä eteenpäin, Partanen sanoo.
