Iso konserni perehdyttää suunnitelmallisesti

Omexomissa huolellinen perehdytys ohjaa jatkuvaan työturvallisuuden huomioimiseen arkisessa työssä. Turvavarttien ja -katselmusten lisäksi turvallisuus on sidottu jokaisen työtehtäviin saumattomasti.

– Työntekijämme tulevat erilaisista koulutustaustoista monenlaisiin tehtäviin, mutta kukaan ei ole valmis koulusta valmistuttuaan. Alan toimijoilla on suuri rooli osaamisen ja työturvallisuuden kehittämisessä. Perehdytys pitää sisällään paitsi tietoa yrityksestä ja työtehtävästä myös työturvallisuudesta. Vastuu työturvallisuudesta on jokaisella, sitä ei voi ulkoistaa tai erottaa muusta työstä, Omexomin Suomen maajohtaja Veera Höglund toteaa.

Kansainvälinen suuryritys VINCI Energies osti Infratekin noin vuosi sitten, ja tammikuusta alkaen Infratek on ollut Omexom -brändin alla. Yhtiön juridisena nimenä säilyy Infratek Finland Oy. Omexom tekee Fingridille rakennus- ja kunnossapitotöitä.

– Osana suurta konsernia pystymme vertailemaan omaa bisnes- ja työturvallisuusosaamistamme kansainvälisesti. Voimme kehittää taitojamme kuuntelemalla toisia ja jakaa samalla omaa osaamistamme, Höglund toteaa.

Suurin työntekijäryhmä yhtiössä on sähköasentajat, jotka tekevät vikakorjauksia ja huoltotöitä ympäri Suomea.

– Kun uusi työntekijä tulee taloon, käymme läpi työturvallisuusasioita ja kerromme, mitä ne meille tarkoittavat. Juridinen vastuu työturvallisuudesta on työnantajalla, mutta työmaavastuu on jokaisella. Ohjaamme työntekijöitä tarkkaavaisuuteen ja sääntöjen seuraamiseen, Omexomin sähköasemapalvelujen yksikönpäällikkö Jani Gratschev toteaa.

Liukastumiset ja kompastumiset tyypillisiä työmaaonnettomuuksia

Voisi kuvitella, että sähköasentajan työssä itse sähkön kanssa työskentely saisi aikaan eniten vaaratilanteita, mutta suurjänniteonnettomuuksia tapahtuu äärimmäisen harvoin.

– Sähköä ei tarvitse pelätä, mutta sitä pitää kunnioittaa. Toimintaohjeet ja säännöt ovat tiukat ja hyvät, ja niitä on seurattava tarkkaan. Työntekijämme ovatkin tässä huolellisia. Olen ollut alalla pitkään, ja onneksi erittäin harvoin Suomessa tapahtuu suurjännitteisiä tapaturmia. Työmaillamme sairaspoissaoloja on vuosien saatossa aiheutunut pienistä harmillista asioista kuten liukastumisista ja kompastumisista, Gratschev kertoo.

Vaaratilanteet ovat liittyneet hyvin erilaisiin tilanteisiin. On ollut tapauksia, missä vanhoihin, käytöstä poistettuihin ohjauskaapeleihin on jäänyt jostain syystä jännite. Joskus vaaratilanteet johtuvat urakoitsijoiden välisestä puutteellisesta kommunikoinnista. Lisäksi matkatyössä liikenne ja muuttuvat sääolosuhteet aiheuttavat omat haasteensa työntekijöillemme.

– Jokaisen on pystyttävä luottamaan tiiminsä jäseniin. Työtä tehdään usein keskellä metsää, ja onnettomuustilanteessa apua saa ensi kädessä tiimin jäseniltä. Kaikkien työntekijöiden on toimittava työturvaohjeiden mukaisesti ja hallittava ensiaputaitoja. Jos joku ei sopeudu pelisääntöihin, yhteistyö ei jatku. Työturvallisuusasiat ovat osa ammattitaitoa, Gratschev huomauttaa.

Valpas turvallisuuskulttuuri ja hyvä johtaminen kulkevat käsi kädessä läpi koko organisaation. Yksikönpäälliköille kuuluu pakollisena valmennuksena muun muassa konsernitasoinen Safety Excellence -koulutus, jossa työturvallisuutta käsitellään johtamisen ja yrityskulttuurin näkökulmasta.

– Esimiehen esimerkki on todella tärkeä. Hänen suhtautumisensa turvallisuusasioihin vaikuttaa merkittävästi siihen, miten turvallisuusasenteet saadaan osaksi työkulttuuria joka tasolla organisaatiossa, Höglund sanoo.

Turvallisuus kertoo palvelun laadusta

– Tavoitteenamme on, ettei onnettomuuksia satu lainkaan. Jos työmme olisi teknisesti priimaa, mutta työntekijät loukkaantuisivat sitä tehdessään, tuotteemme ei olisi kunnossa. Tarvitsemme työsuojelun asiantuntijoita jakamaan hyviä käytäntöjä, mutta pääasia on sitoa turvallisuus osaksi työtä, Höglund painottaa.

Onnettomuudet ovatkin harvinaisia, ja niistä puhutaan avoimesti.

– Konsernissamme kerätään säännöllisin väliajoin tiedot joka yksikön turvallisuustilanteesta. Tiedot tutkitaan, niistä otetaan opiksi ja niistä viestitään työntekijöille. Esimerkiksi omassa yksikössäni olemme olleet tänään 516 päivää ilman sairauspoissaoloon johtaneita tapaturmia. Kolmessa vuodessa on ollut yksi tapahtuma. Työntekijämme ovat onneksi motivoituneita tuomaan esiin havaintojaan mahdollisista vaaratilanteista ja haastamaan esimiehiä kysymyksillään. Palautteen antamiselle on yhtiössämme matala kynnys, emmekä syyllistä tapaturmaan osallisia henkilöitä, Gratschev kertoo.

Höglund muistuttaa, että turvallisuus on alan toimijoiden yhteinen asia, josta pitäisi käydä avointa keskustelua.

– Turvallisuusasioiden ei pidä olla yrityssalaisuuksia tai kilpailutekijöitä, vaan meidän pitää kehittää alaa yhdessä, Höglund toteaa.