Korona testaa Fingridin varautumiskykyä

Jaa
Koronakriisi on opettanut monille yrityksille varautumisen ja skenaariotyöskentelyn tärkeyden. Korona on tähän mennessä osoittanut myös, että Fingridin varautumiskyky on vahvalla pohjalla.

Kun koronakriisi alkoi, ­käynnistettiin Huoltovarmuuskeskuksen aloitteesta heti tilannekuvan kartoitus ja ylläpito energia-alan huolto­varmuusasioihin keskittyvässä Voimatalouspoolissa, jonka puheenjohtajana toimii Fingridin käyttötoiminnasta vastaava johtaja Reima Päivinen.

”Tilannekuvan rakentaminen ja säännöllinen päivittäminen viranomaisille sujui hyvin, sillä Voimatalouspoolin verkostot ovat hyvin kunnossa. Kävimme sähköalan yritysten kanssa muutaman viikon välein läpi, mitä ongelmia tai haasteita on esiintynyt tai on odotettavissa”, Päivinen sanoo.

Kävimme sähköalan yritysten kanssa muutaman viikon välein läpi, mitä ongelmia tai haasteita on esiintynyt tai on odotettavissa.

Hänen mukaansa tilannekuvan ylläpito oli todella tärkeää, sillä etenkin koronapandemian alkuvaiheissa useilla sidosryhmillä oli viranomaisten suuntaan paljon kysymyksiä, jotka liittyivät esimerkiksi voimalaitosten huoltoihin. Huoltotöihin osallistuu runsaasti ulkomaista työvoimaa ja erikoisosaajia, ja heidän mahdollisuutensa työskennellä koronakriisin aikana aiheutti huolta.

Fingridissä siirryttiin muiden yritysten tavoin keväällä 2020 etätyöskentelyyn, mikä merkitsi verkkoa valvovassa Fingridin kantaverkkokeskuksessa Helsingissä siirtymistä hajautettuun toimintamalliin useammalle eri paikkakunnalle.

”Halusimme näin ennaltaehkäistä riskiä, että kriittisissä tehtävissä toimivat erikoisosaajamme sairastuisivat samaan aikaan”, Päivinen sanoo.

”Selviytyminen koronan aiheuttamista poikkeusoloista osoittaa, että erilaisiin häiriöihin varautuminen kannattaa”, toteaa Reima Päivinen, käyttötoiminnasta vastaava johtaja, Fingrid.

Pääkaupungin Jäätyvä-harjoitus siirtyi ensi vuodelle

Fingridin sisäinen työskentely etänä osoitti, että yrityksen it-infra toimi erinomaisesti ja kesti kuormituksen. Myös sidosryhmille suunnatut webinaarit ovat onnistuneet viestintä- ja yhteistyöalusta Teamsin avulla. Joitakin harjoituksia on koronan vuoksi siirretty eteenpäin. Esimerkiksi Voimatalouspoolin energiahuollon alueellinen pääkaupungin Jäätyvä-harjoitus päätettiin siirtää ensi vuodelle.

”Harjoitusten suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu useiden energia-alan toimijoiden ohella viranomaisia ja harjoitusten kohteeksi valittujen alueiden kuntia, jolloin harjoitusten onnistuminen edellyttää ainakin osittain läsnäoloa ja johtokeskusten perustamista”, Päivinen sanoo.

Kaiken kaikkiaan Fingridin toiminta on koronapandemian aikana sujunut hyvin ja poikkeusoloista on selvitty säikähdyksellä.

”Kantaverkon huollot on saatu tehtyä aikataulussa, samoin verkon rakennustyöt ja perusparannukset. Koronakriisin aikana ei ole syntynyt korjausvelkaa. Selviytyminen koronan aiheuttamista poikkeusoloista osoittaa, että erilaisiin häiriöihin varautuminen kannattaa. Se on meillä energia-alalla geeneissä. Uhkakuvia on mietitty ja harjoiteltu ennakkoon, joten nyt on nähty, miten ennakointi ja varautuminen toteutuu käytännössä”, Päivinen sanoo.

Mitä stressitesti opetti?

Koronakriisia voi pitää energia-alan huolto­varmuuden ja varautumisen stressitestinä. Mitä korona on opettanut Fingridille?

”Pieniä yksityiskohtia pitää skarpata ja ottaa kokemuksesta opit käyttöön. Toimintaa voi aina parantaa, vaikka asiat olisivatkin sujuneet hyvin”, Päivinen sanoo.

Toimintaa voi aina parantaa, vaikka asiat olisivatkin sujuneet hyvin.

Hän uskoo, että työn tekemisen tulevaisuus menee varmaan osittain kohti hybridimallia, jolloin osa henkilöstöstä työskentelee toimistolla, osa ajoittain etänä.

”On silti paljon asioita, joita on helpompi hoitaa, kun kaikki ovat fyysisesti läsnä. Toisaalta monet kansainväliset kokoukset voidaan hoitaa Teamsin avulla, mikä vähentää työmatkustamista, parantaa työnteon hiilijalanjälkeä ja on kustannustehokkaampaa”, Päivinen sanoo.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.