Loissähkön kompensointiin on järkeviä ratkaisuja

Jaa
Maakaapeleiden yleistyminen on lisännyt loistehon määrää ja sitä kautta kantaverkon yllä­pitokuluja. Fingrid joutuu tästä syystä ensi vuoden alusta tarkistamaan liittymäkohtaisesti loistehon kulutuksen ja veloittamaan siitä, mikäli kulutus ylittää määritellyt rajat. Sähköyhtiöiden voikin olla jatkossa järkevää investoida loistehoa sopivasti kompensoivaan tekniikkaan.

Loistehoa tarvitaan sähköverkon oikean jännite­tason ylläpitämiseksi ja sähkön siirtämiseksi paikasta toiseen. Loistehoa ei kuitenkaan kannata siirtää pitkiä matkoja, sillä tämä lisää verkon häviöitä ja pienentää pätötehon siirtokykyä. Tarvittava loisteho on usein järkevintä tuottaa lähellä paikkaa, jossa sitä tarvitaan.

Kun hehkulamppu palaa, sähköverkon pätöteho tekee fysikaalista työtä. Pätötehon laiskaa velipuolta, työtä tekemätöntä loistehoa kuitenkin tarvitaan, jotta lamppu syttyy ja jotta pätötehoa voi siirtyä lampulle. Loistehoa esiintyy aina vaihtovirtaverkossa eli jokaisen kansalaisen arjessa. Sähköopin kielellä ilmaistuna loisteho ja pätöteho yhdessä muodostavat näennäistehon, joka on kokonaisuudessaan verkossa siirtyvä sähköteho. Matemaattisesti näennäistehoa ja loistehon osuutta kuvataan kompleksiluvuilla, joissa loistehokomponentti kuvaa virran ja jännitteen vaihe-eroa.

Antti-Juhani Nikkilä– Loisteho on tavallaan välttämätön paha – kuin oluttuopin vaahto, joka sekin on olutta, mutta jota siedetään, koska sen mukana aina on oikeaa olutta, vertaa Fingridin voimajärjestelmien asiantuntija Antti-Juhani Nikkilä.

Loistehon kompensoimiseen eli sen määrän optimoimiseen on sähköteknisiä ratkaisuja. Esimerkiksi sähkövarausta varastoivat kondensaattorit tuottavat loistehoa, jota reaktorit vastaavasti kuluttavat. Tästä syystä kompensointilaitteiden lisääminen sähköasemalle auttaa pitämään lois­tehon määrän ja sähköverkon jännitteen oikeana.

Loissähkölaskutus käyntiin 2017 alussa

Kantaverkon ylläpidosta aiheutuvat kustannukset ovat viime vuosina oleellisesti kasvaneet johtuen loistehon määrän ja sitä kautta kantaverkon jännitteen kasvusta. Fingrid on investoinut esimerkiksi reaktoreihin, joiden avulla loistehon määrää on voitu supistaa.

huikari-tuukka– Vähitellen loistehon määrä on tuonut lisäkustannuksia kantaverkolle siinä määrin, että joudumme jatkossa laskuttamaan loistehon toimituksesta, mikäli se ylittää asiakaskohtaisesti määritellyt rajat. Jos näin on, asiakkaan kannattaa harkita investoimista loistehon kompensointiin, sanoo Fingridin kantaverkkopalvelujen suunnittelija Tuukka Huikari.

Huikarin mukaan loistehon laskutus tulee koskemaan noin puolta Fingridin asiakkaiden liittymispisteistä. Hinnoittelussa on kaksi komponenttia: tehomaksu ja energiamaksu. Tehomaksu astuu voimaan portaittain ensi vuoden alusta; vuonna 2019 asiakas maksaa täysimääräisesti 1 000 €/Mvar. Energiamaksun suuruus puolestaan on 5 €/Mvarh.

Huikari suunnittelee työkseen loissähköhinnoittelua ja laskutusperusteita. Loistehon optimointi on hänen mukaansa erittäin perustava tehtävä, jotta verkon käyttökustannukset pysyvät kurissa ja jotta sähkönjakelun käyttövarmuus säilyy hyvällä tasolla.

– Viime kesänä oli jo tilanteita, jolloin jouduimme hetkellisesti kytkemään kantaverkon voimajohtoja pois käytöstä, jottei loistehoa muodostunut liikaa ja jottei jännitetaso noussut vaarallisen korkeaksi. Tällaiset toimenpiteet eivät ole ongelmattomia, koska ne vaikuttavat sähköverkon käyttövarmuutta heikentävällä tavalla, Huikari toteaa.

Hän pitää oleellisena loistehon muodostumisen säätelyä, jotta niin kuluttaja-asiakkaat ja julkisten palvelujen tuottajat kuin myös teollisuus saavat sähköä häiriöttömästi koko ajan.

loissahkograafi

 

Lahti Energia. Arto Nikkanen, LE-Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja, lämpöliiketoiminnan verkkojohtaja.
Toimitusjohtaja Arto Nikkanen

Lahden LE-Sähköverkko Oy investoi omaan reaktoriin

Lahden alueen jakeluverkkoyhtiö LE-Sähköverkko Oy toteuttaa parhaillaan investointiohjelmaa, jonka avulla se omalla kohdallaan eliminoi loissähkön määrän kasvun negatiiviset vaikutukset.

– Investoimme vuosina 2011–2012 uuteen 110 kilovoltin siirtokaapeliin, joka lisäsi loistehon määrää verkossamme huomattavasti. Nyt meillä on meneillään reaktori-investointi. Kytölän sähköasemalle asennettavan säädettävän 50 Mvar reaktorin avulla kompensoimme jatkossa sähkönjakeluverkkomme loistehon kasvua, kertoo LE-Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Arto Nikkanen.

Siemensin toimittama sähköasema-kokoluokan reaktori asennetaan ensi keväänä. Tällä hetkellä tehdään reaktorin perustustöitä.

– Kun reaktori on ensi kesään mennessä käytössä, loistehosta ei aiheudu meille ylimääräisiä kustannuksia. Lisäksi sähkön toimitusvarmuus pysyy hyvällä tasolla, kun meidän ei tarvitse kytkeä rengassyöttö-yhteyksien kaapeleita irti verkosta kustannussyistä. Uskon, että samantapaisia hankkeita nähdään pian paljonkin kunnallisten sähköyhtiöiden investointiohjelmissa, Nikkanen toteaa.

Fingrid Oyj
Läkkisepäntie 21
00620 Helsinki
Puh. 030 395 5267

Fingrid.fi
Evästeasetukset
Tietosuojaseloste

Fingrid on suomalaisten kantaverkkoyhtiö. Turvaamme asiakkaille ja yhteiskunnalle varman sähkön ja muovaamme kustannustehokkaasti tulevaisuuden puhdasta, markkinaehtoista sähköjärjestelmää.