Kyllä pitäisi kiinnostaa totesivat webinaariin osallistuneet työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttunen, Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi ja Fortumin johtaja, Trading and Asset Optimisation Simon-Erik Ollus yhdessä Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruususen ja CHARGEn toimitusjohtaja Fridrik Larsenin kanssa.

Sanana brändi koetaan helposti vieraaksi, asiaksi, jota yritetään rakentaa erilaisin mainos- ja markkinointikeinoin. Fingridissä brändi on määritelty maineen ja imagon yhteenliittymäksi, jossa erityisesti maine kuvaa yhtiön tapaa kohdata sidosryhmiä.

Riku Huttunen nosti seminaarissa esiin monopolin laaja-alaisen vaikutuksen yhteiskuntaan. Hänen mukaansa on ymmärrettävä, että kun monopoli investoi uusiin teknologioihin ja ratkaisuihin tai tekee investoinnin, on oltava varma, että monopoli toimii oikein. Fingridin kohdalla Huttunen muistutti, että yhtiöllä on asiakkaita, ja kaikkein tärkein asiakas on lopulta suomalainen veronmaksaja.

Asennetta ja tapaa toimia korosti puolestaan Simon-Erik Ollus. Asioista voidaan olla yhtiöiden välillä eri mieltä, mutta asenne, jolla esimerkiksi Fingrid tekee työtään, on alleviivattavan hyvää. Yhtiö on ollut valmis avoimeen keskusteluun ja se kuuntelee asiakkaitaan. Olluksen mukaan brändin on oltava kunnossa, koska Fingrid vastaa Suomen sähköjärjestelmästä. Alan toimijoilla on lisäksi yhteisiä haasteita, kuten ilmastonmuutos ja miten sähköjärjestelmällä voidaan vaikuttaa siihen.

– Kantaverkkoyhtiö ei ole vastuussa pelkästään siitä, että sähköjärjestelmä toimii, vaan se on vastuussa myös siitä, miten se pystyy osaltaan helpottamaan vallitsevaa muutosta yhteiskunnassa. Kantaverkkoyhtiö luo alustan ja edellytyksiä yrityksille toimia yhteiskunnassa. Kantaverkkoyhtiön täytyy ymmärtää, mitä ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuu ja on tapahtumassa, korosti Ollus CHARGEssa.

Monopoli uskaltaa avautua

Monopolin toiminnan avaaminen vaatii rohkeutta. Ruususen mukaan aiemmin keskusteleva kulttuuri tai mielipiteenvaihto ei ole kuulunut monopolin työntekijöiden työnkuvaan niin vahvasti kuin nykyään. Työntekijöitä on koulutettu hyppäämään epämukavuusalueelle ja opetettu avoimeen keskusteluun. Kritiikki sattuu, mutta sitä on opittava ottamaan vastaan ja olemaan rakentava.

Fingridille brändi tarkoittaa, että monopoli on maineensa veroinen. Yhtiönä Fingridin maine on kunnossa, mutta imagossa on parannettavaa. Sidosryhmätutkimusten perusteella mielikuva Fingdistä paranee sen myötä, mitä paremmin vastaaja kokee tuntevansa Fingridin. Tavalliselle kansalaiselle kantaverkkoyhtiö on kuitenkin edelleen suuri ja tuntematon toimija.

Kehityskohteiksi tutkimusten pohjalta Fingridissä on nostettu tehokkuuden, asiakaslähtöisyyden ja innovatiivisuuden parantaminen. Mainetutkimusten perustella näiden kolmen osatekijän kehittäminen parantaisi erityisesti yhtiön kokonaismaineen arvosanaa.

Maine on sitä mitä teemme yhtiönä ja työntekijöinä. Sitten on tietysti imago, jota parannamme esimerkiksi  kasvattamalla tunnettuuttamme. Monopoli koetaan usein negatiivisena ja siksi monopolin täytyy tehdä hartiavoimin töitä brändinsä eteen, totesi Ruusunen seminaarissa.

Elinehtona ulkoinen luottamus

Monopolin toimintaa valvovan viranomaisen kannalta on hyvä, että monopolin maine on kunnossa. Simo Nurmen mukaan normaalissa markkinatilanteessa asiakas voi vaihtaa palveluntarjoajaa, mutta monopolin kohdalla vaihtaminen ei onnistu. Siksi hyvämaineisen monopolin kanssa päästään kaikkien edun mukaisesti win-win-tilanteeseen.

Simon-Erik Olluksen mukaan brändi vaatii muutakin, kuin päätöksen tehdä brändiä. Sen rakentaminen vaatii vuosien työn. Olluksen mielestä Fingridin hyvä asiakastyö näkyy läpi organisaation. Rakentamiseen on selvästi käytetty aikaa, tutkimusta ja erilaisia malleja, joiden pohjalta toimintaa on haluttu kehittää.

Valitettavasti monopolit eivät ole olleet Ruususen ajatuksissa hyviä benchmarkeja Fingridille. Toiminnan ja yrityskulttuurin kehittämisessä on ollut parempi katsoa, miten kaupallisessa toiminnassa menetellään ja oppia niistä.

Jukka Ruusunen on pohtinut brändiä ja mainetta myös omassa blogissaan. Ruususen mukaan monopolin – siinä missä muidenkin organisaatioiden – olemassaolo ja menestys ovat ulkoisten sidosryhmien käsissä. Organisaation maine heijastuu suoraan ihmisten organisaatioita kohtaan tuntemaan luottamukseen ja haluun toimia organisaation kanssa. Fingridin näkökulmasta yhteiskunnan luottamus ja tuki ovat elämän ja kuoleman kysymyksiä. Lue koko blogi täältä: https://www.fingridlehti.fi/monopolin-hyva-brandi-ja-maine/

Charge-seminaarin keskustelun voi katsoa kokonaisuudessaan Fingridin YouTube-kanavalta: