Matkalla hiilenmustasta kohti päästötöntä tarvitaan kysynnän ja tarjonnan tasapainoa

Jaa
Sähkön tuotanto ja kulutus ovat saman kolikon kaksi puolta. Ihmiset tarvitsevat sähkönsä erityisesti talven kylmimpänä päivänä – mutta juuri silloin se on vaikein taata ja toimittaa. Kun kivihiilen käyttö on väistämättä tulossa tiensä päähän, täytyy etsiä uusia keinoja. Vastaus piilee – yhä enemmän ja enemmän – tiivistyvässä ja syvenevässä pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa sähkömarkkinassa.

Fingridin käyttötoiminnan johtaja Reima Päivinen muistuttaa, että ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on tuonut päästöttömät energianmuodot vahvasti energiantuotannon eturiviin – samalla kun fossiilisella tuotannolla, kuten kivihiilellä, on jäänyt pelissä käteen mustapekka.

– Kivihiilellä oli tärkeä rooli sähköntuotannossa vielä 10–20 vuotta sitten, etenkin talvikaudella. Nyt ajat ovat toiset ja vuodesta 2029 lähtien kivihiilen käyttö on kielletty sähköntuotannossa, mikä tietysti näkyy jo nyt.

Hallitus päätti viime vuonna, että täyskielto kivihiilen käytölle sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena tulee voimaan 1.5.2029 alkaen.

Kivihiilikielto liittyy vuoteen 2030 tähtäävän kansallisen energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon. Suomi luopuu asteittain fossiilisten polttoaineiden käytöstä energian tuotannossa ja siirtyy kohti päästötöntä energiajärjestelmää; ensimmäisenä fossiilisista lopetetaan hiilen käyttö energian tuotannossa. Suomi on samalla maapallon ensimmäisiä maita, joka on luopumassa kivihiilestä tyystin.

Uusiutuvia, kiitos!

Tilalle on tulossa – ja on jo tullutkin – uusiutuvia energiamuotoja, kuten tuulivoimaa, biomassaa ja aurinkovoimaa. Kansallisen energia- ja ilmasto-strategian tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä niin, että sen osuus energian loppukulutuksesta nousee yli 50 prosenttiin 2020-luvulla.

– Tällä vuosikymmenellä meille tulee Suomeen paljon lisää tuulivoimakapasiteettia, toteaa Päivinen ja lisää, että siinä missä tuulivoimaprojektit aikaisemmin vaativat erilaisia tukimuotoja toteutuakseen, nyt tuulivoimaa voidaan jo rakentaa markkinaehtoisesti.

– Se on iso muutos, joka näkyy esimerkiksi länsirannikolla. Kun Vaasan, Oulun ja Kemin seudut pystyttävät tuulivoimapuistojaan, se tuo mukanaan myös haasteen, koska suurin kulutus on Etelä-Suomessa, kaukana itse tuotannosta.

– Tämän vuoksi meidän täytyy pitää huolta siitä, että siirtokapasiteettia on tarpeeksi oikeissa paikoissa ja lisäksi ajoissa.

Teollisuus sähköistyy vauhdilla

Maantieteen lisäksi pulmaksi voi muodostua myös teollisuuden energialoikka eli esimerkiksi isojen tehtaiden tahtotila siirtyä fossiilisesta energiasta vihreästi tuotetun sähkön käyttäjiksi.

– Kun teollisuus haluaa lisää päästöttömästi tuotettua sähköä, tämäkin tuo oman paineensa sähköntuotantoon.

Aurinko ei aina paista, eikä tuuli aina tuule – se tiedetään. Vetoapua löytyy yleensä naapurista: pohjoismainen sähköpörssimekanismi ohjaa sähköä Suomeen, mikäli omat resurssit alkavat olla tapissa. Pohjoismaiden leimallinen erikoispiirre on vesivoiman vahva asema:

– Esimerkiksi viime kesänä sähkön tukkuhinta oli matala, koska Ruotsissa ja Norjassa oli vesivarastot täynnä.

Pohjoisen malliin

Päivisen mukaan Pohjoismaissa on jo pitkä perinne siitä, että tuotantoa ja kulutusta tasapainotetaan yhteisvoimin.

– Siitä lähdetään, että kulutus ja tuotanto ovat tasapainossa joka tunnin joka sekunti. Kuvaan kuuluu, että meillä on hyvin toimivat, yhteiset pelisäännöt ja markkinapaikat.

Salaisuus ei ole sekään, että pohjoismaista mallia ihaillaan ympäri Eurooppaa – ja EU:n uusia sähkövisioita piirretään sen mukaan.

Mutta mennään vielä hetkeksi tuulivoimaan. Päivinen toteaa, että tuulivoiman evoluutio varteenotettavaksi sähköntuottajaksi on ollut huima:

– Ensin sitä epäiltiin, mutta teknologian kehitys ja kustannustason lasku on yllättänyt monet.
Kova kehitys on tehnyt maatuulivoiman lisäksi myös haastavat merituulivoimaprojektit taloudellisesti mahdollisiksi.

– Merituulivoima lisääntyy ja kustannustehokkaita ratkaisuja löydetään koko ajan, Päivinen pohtii. Kantaverkkoyhtiön näkökulmasta tarvitaan vain liittymiskaapeli kohteesta rannikolle ja sähkö pääsee virtaamaan.

Vetoapua vedystä?

Teknologiakaan ei ole vielä raivannut kaikkia esteitä uusiutuvien tieltä. Päivinen muistuttaa, että sähkön varastointi on edelleen haaste, jota isot akustot eivät näytä ratkaisevan kustannus-tehokkaasti.

Hänen mukaansa yksi varteenotettava, kääntämätön kortti on sektori-integraatio ja eri mahdollisuudet edistää esimerkiksi vetytaloutta ja sähköstä tuotteiksi -ratkaisuja, niin sanottu Power-to-X. Sektori-integraatiossa muodostuu uudenlaisia linkkejä sektoreiden, energiankantajien, infrastruktuurien ja teknologioiden välillä.

– Sähkön muuttaminen vedyksi ja sitten takaisin sähköksi voisi olla yksi ratkaisu.

Pakkasherra vs. korona

Fingridin käyttötoiminnan johtaja Reima Päivinen kertoo, että ennätyslämpimän ja lumettoman talven 2019–2020 huippukulutus oli vain 12 400 megawattia, mikä on pienin lukema tällä vuosituhannella.

– Nyt varaudutaan tulevaan talveen ja huippukulutuksen ennustetaan nousevan noin 15 100 megawatin tasolle, jos on hyvin kylmää. Saatavilla oleva suomalainen sähköntuotantokapasiteetti on vähän pienentynyt: tuotantokykyä on enää 11 400 megawattia.

Kulutukseen liittyy jonkin verran epävarmuutta: saadaanko leudon, sateisen talven jälkeen taas hirmupakkasia, jotka ajavat sähkön kulutuksen taivaisiin? Vai mennäänkö edelleen lämpimissä merkeissä?

Päivinen toteaa, että oikuttelevan sään lisäksi päänvaivaa tuottaa koronavirus.

– Sähkönkulutukseen vaikuttaa todella paljon se, ajaako meillä teollisuus tuotantoa täysillä vai ei.
Mikäli vienti alkaa koronan takia yskiä, tehtaat saattavat hyvinkin painaa puolivaloilla koko talven, kun tilaukset vähenevät.

– Yksin Kaipolan paperitehtaan sulkeminen vaikuttaa koko maan sähkönkulutukseen, niin huomattava on teollisuuden osuus kulutuksesta, Päivinen tietää.

Mikäli pakkaset ja tehtaiden tuotantoennätykset paukkuvat samanaikaisesti, kapasiteettia tullaan todella koettelemaan.
– Tällöin tarvitaan sähköntuontia ulkomailta, se on selvä. •

Kommentit

Yksi vastaus

  1. Onneksi on tuo Power to X ja maailma pelastuu. Laskun tästä kaikesta maksaa kuluttaja. Teollisuushan saa jo nyt sähkönsä puoleen hintaan. Millä sähkön kulutuksen jatkuva kasvu hoidetaan. Eikö sen pitänyt laskea hehkulampputalkoiden jälkeen.
    Ei laskenut. Talojen seinät on kohta metrin paksuiset ja kulutus vain lisääntyy. Sehän menee niin, että jossain ns. säästetään ja vastaavasti muualla kulutus lisääntyy. Kokonaiskulutus kuitenkin kasvaa koko ajan. Näissä talkoissa on hyvin vahva kusetuksen maku. TV:ssä pöljä toisensa perään kertoo sähköautojen hankinnan esteenä olevan käyttötottumukset tai joku muu. Nämä imbesillit eivät ymmärrä, että se on RAHA, RAHA,RAHA

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Fingrid Oyj
Läkkisepäntie 21
00620 Helsinki
Puh. 030 395 5267

Fingrid.fi
Evästeasetukset
Tietosuojaseloste

Fingrid on suomalaisten kantaverkkoyhtiö. Turvaamme asiakkaille ja yhteiskunnalle varman sähkön ja muovaamme kustannustehokkaasti tulevaisuuden puhdasta, markkinaehtoista sähköjärjestelmää.