Mitä tarkoittavat PJK ja AJK?

Useimmista ilmajohtojen häiriötilanteista selvitään nopeasti verkon relesuojauksen ja automaattisten jälleenkytkentöjen avulla.

Mikä on pikajälleenkytkentä?

Kun vaikkapa salama iskee 110 kV:n ilmajohtoon, niin salaman aiheuttama jännitepiikki sytyttää valokaaren johtimen ja pylvään välissä olevan eristimen yli. Johdon jännite ylläpitää valokaarta. Valokaari saadaan sammumaan kytkemällä johdosta jännite pois suojareleiden ja katkaisijoiden avulla. Jännite yritetään palauttaa tämän jälkeen automaattisesti pikajälleenkytkennällä – eli PJK:lla, 0,7 sekunnin kuluttua.

Mikä on aikajälleenkytkentä?

Aikajälleenkytkentää eli AJK:ta käytetään 60 sekunnin kuluttua, jos pikajälleenkytkentä on epäonnistunut.

PJK ja AJK ovat käytössä myös muun muassa 400 kilovoltin johdoissa, mutta käytettävät ajat ja tapa, jolla jälleenkytkentä tehdään, ovat hieman erilaisia.

Kuinka paljon häiriöitä on ja mikä niitä aiheuttaa?

Fingridin ilmajohdoissa on vuosittain noin 250 häiriötä, mutta noin 90 prosenttia niistä saadaan hoidettua nopeasti PJK:lla tai AJK:lla.

Salamoiden lisäksi ongelmia aiheuttavat etenkin ilmajohtojen päälle kaatuvat puut. Tällöin jälleenkytkennät eivät auta, vaan asentajien on lähdettävä maastoon.

Etenkin pohjoisessa ongelmia aiheuttavat jonkun verran myös lumi ja jää, joiden paino saa ukkosköydet painumaan lähelle vaihejohtimia. Näiden ukkosköysien tehtävänä on siepata salamoita ja johtaa niiden virta hallitusti maahan.

Mitä tarkoittavat oikosulku, maasulku ja RST-vika?

Oikosulku syntyy, kun vaihejohtimet ovat liian lähellä tai koskettavat toisiaan, jolloin virta kasvaa suureksi.

Maasulku taas syntyy, jos johdin tai vaikkapa kaksi johdinta on sähköisesti yhteydessä maahan – eli yleisimmin juuri vaikkapa salaman iskun takia.

Harvinainen RST-vika voi johtua esimerkiksi suurienergisestä salamasta, joka saa aikaan valokaaren kaikkien vaiheiden välille voimajohtopylvään kautta. •

Kysymyksiin vastasi erikoisasiantuntija Jari Honkanen Fingridin relesuojausryhmästä.