Valtioneuvoston myöntämän lunastusluvan nojalla lunastustoimituksessa vahvistetaan lunastettava omaisuus ja määrätään korvaus siitä.
Voimajohtojen, maanteiden, rautateiden ja maakaasuputkien kaltaiset rakennushankkeet koskettavat usein jopa satoja maanomistajia, minkä vuoksi hankkeen toteuttajalla ei ole mahdollisuutta päästä tasapuoliseen sopimukseen kaikkien maanomistajien kanssa. Näissä tilanteissa lunastustoimitus on yleinen tapa tilanteen ratkaisemiseksi.
Mistä lunastuslupa saadaan?
Hankkeen toteuttaja, eli voimajohtohankkeessa Fingrid, tekee lunastuslupahakemuksen valtioneuvostolle. Tässä kohdassa myös maanomistaja voi antaa oman lausuntonsa lunastuslupahakemuksesta.
Seuraavassa vaiheessa valtioneuvoston päätös lunastus- ja ennakkohaltuunottoluvasta toimitetaan Maanmittauslaitoksen paikalliseen palvelupisteeseen, jossa lunastustoimitus saatetaan vireille.
Valtioneuvoston päätöksen jälkeen Maanmittauslaitos järjestää alkukokouksen, missä tapahtuu ennakkohaltuunotto ja ennakkokorvausten käsittely. Kokoukseen kutsutaan kutsukirjeellä kaikki hankkeeseen liittyvät maanomistajat. Sen jälkeen lunastustoimitus lepää voimajohdon rakentamisen ajan.
Jos rakennusaikana alueelle sattuu vahinkoa, maanomistaja ilmoittaa havaitsemistaan vahingoista suoraan urakoitsijalle tai Fingridille.
Milloin päätetään käyttöoikeudesta ja korvauksista?
Rakennustöiden jälkeen lunastustoimitus aktivoituu käyttöoikeuden perustamista, korvauskäsittelyä ja korvausten maksua varten. Useimmiten tässä vaiheessa aikaa on kulunut 3–4 vuotta aloittamisesta.
Korvauksista päättää puolueeton lunastustoimikunta, johon kuuluu Maanmittauslaitoksen korvausarviointiin perehtynyt toimitusinsinööri ja kaksi kunnanvaltuuston valitsemaa uskottua miestä.
– Maanmittauslaitoksella on lunastustoimituksessa virkavastuu, jota se toteuttaa kolmannen miehen roolissa. Fingrid hakee lunastuslupaa, rakentaa voimalinjan ja maksaa korvaukset. Maanmittauslaitoksen lunastustoimikunta puolestaan käsittelee tapauksen puolueettomasti ja määrää maanomistajalle maksettavat korvaukset, kertoo Maanmittauslaitoksen arviointitoimituksista vastaava johtaja Mauri Asmundela.
Miten Fingrid tavoittaa maanomistajat hankkeen aikana?
Voimajohdon suunnitteluvaiheessa Fingrid kuulee maanomistajia ja maanomistajat voivat esittää mielipiteensä voimajohdon sijoittamisesta. Maanomistajat pyritään tavoittamaan keskustelemaan aloituskokouksiin ja jatkossakin koko hankkeen ajan. Fingrid on muun muassa perustanut voimajohtohankkeille omia Facebook-sivuja sekä tiedottaa rakentamisen etenemisestä sähköpostilla ja tekstiviesteillä.
Fingrid ei omista voimajohtojen alla olevaa maata, vaan hankkii lunastamalla pysyvän oikeuden käyttää maanomistajan omistamia alueita voimajohdon rakentamiseen ja kunnossapitoon. Kun lunastuslupa on saatu, se sitoo voimajohtohankkeen aina tiettyyn reittiin, jonka käyttöoikeus vahvistetaan lunastustoimituksella.
Miten Maanmittauslaitos viestii?
Maanmittauslaitos on toimivaltaisena viranomaisena panostanut maanomistajien palvelemiseen sekä kirjeitse että Suomi.fi-verkkopalvelun kautta. Lunastustoimitukseen liittyvissä kokouksissa käytetään apuna myös audiovisuaalista viestintää.
– Maanomistajat ovat meidän asiakkaitamme, jotka tulevat eri lähtökohdista. Mukana voi olla maanmittauksen ammattilaisia sekä sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole koskaan olleet tekemisissä lunastustoimituksen kanssa. Meidän tehtävänämme on huolehtia, että kaikki ymmärtävät mitä prosessissa tapahtuu ja miten se etenee, vakuuttaa Asmundela.
Fingridin voimajohtohankkeiden rakennustyöt ja niihin liittyvät lunastusmenettelyt ovat sujuneet pääsääntöisesti hyvässä hengessä. Viimeisen viiden vuoden aikana lunastustoimituksista tehdyt valitukset ovat laskettavissa yhden käden sormilla.
– Mielestäni tämä kertoo siitä, että lunastustoimitusta pidetään kaikille osapuolille oikeudenmukaisena prosessina, Fingridin erikoisasiantuntija Mikko Kuoppala summaa.
