P1-leikkaus halkoo Suomen kahtia

P1-leikkaus jakaa Suomen kahteen alueeseen, pohjoisen vesi- ja tuulivoimavaltaiseen ja etelän ydin- ja lämpövoimavaltaiseen.

Mikä on P1-leikkaus?

P1-leikkauksella tarkoitetaan sähköteknisin perustein luotua Pohjois- ja Etelä-Suomen välistä rajaa, joka kulkee maan poikki Pietarsaaresta Iisalmen pohjoispuolitse itään. Pohjoisessa sijaitsee valtaosa Suomen vesi- ja tuulivoimaloista ja kaksi siirtoyhteyttä Ruotsiin.

Pohjois-Suomesta siirretään jatkossa yhä enemmän sähköä Etelä-Suomen kulutukseen. P1-leikkauksen läpi kulkee kolme 400 kilovoltin siirtokäytävää Oulusta etelään: Rannikkolinja, Jokilinja ja Järvilinja. Niistä Rannikkolinja valmistui vuoden 2016 lopussa. Neljännen eli Metsälinjan suunnittelu on käynnissä ja sen rakentaminen aloitetaan parin vuoden sisällä.

Mitä ongelmia nykytilanne aiheuttaa?

Normaalitilanteissa sähkönsiirto tasoittaa pohjoisen ja eteläisen alueen välisen tuotannon ja kulutuksen eron. Huoltokeskeytysten aikana, kun esimerkiksi verkosta on johto kytketty huollon vuoksi pois käytöstä, voi syntyä tilanne, jossa siirtoverkko ei riitä siirtämään kaikkea tarvittavaa sähköä. Tällöin Fingrid voi varmistaa siirtotilanteen käyttövarmuuden esimerkiksi sähkön vastakauppamekanismilla, joka tarkoittaa tuotannon ajotilanteen muuttamista tai kulutusjoustojen hyödyntämistä.

Voidaanko Suomessa joutua samanlaiseen tilanteeseen kuin Ruotsissa, missä sähköllä on eri puolilla maata eri hinta?

Fingridin tavoitteena on säilyttää Suomi yhtenä sähkömarkkinoiden tarjousalueena. Suuret yhtenäiset tarjousalueet edistävät sähkömarkkinoiden toimintaa. Ruotsissa on käytössä neljä hinta-aluetta. Ruotsissa hintaero vaihtelee tilanteen mukaan ja on suurimmillaan etelässä kaksinkertainen pohjoiseen verrattuna. Paine usean hinnan järjestelmään kasvaa 2020-luvun lopulla myös Suomessa, jos uusi sähkön tuotantokapasiteetti sijoittuu entistä enemmän Pohjois-Suomeen. Fingrid pyrkii kuitenkin ennakoimaan siirtotarpeita vahvistamalla siirto­yhteyksiä mahdollisimman etupainotteisesti. Nopeissa muutoksissa tähän ei aina välttämättä ehditä, sillä uuden yhteyden rakentaminen vie viidestä kymmeneen vuotta.

Miten P1-leikkauksen tilanne muuttuu?

Tuulivoimaa rakennetaan Pohjoismaiden pohjoisosiin vauhdilla. Suomessa P1-leikkauk­sen pohjoispuolella arvioidaan olevan 1 900 megawattia tuulivoimatuotantoa vuoteen 2025 mennessä. Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimala lisää toteutuessaan Pohjois-Suomen sähköntuotantoa 1 200 megawatilla.

Koska Pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat kokonaisuutena, pohjoisen tuotannon lisäykset aiheuttavat lisäpaineita P1-leikkaukselle. Tämä haaste voidaan ratkaista esimerkiksi rakentamalla uusi pohjois-eteläsuuntainen voimajohto P1-leikkaukseen.