Fingridin perinteisessä Omaisuudenhallinnan päivässä palkitaan vuosittain esimerkillisiä osaajia. Tänä vuonna tilaisuutta ei järjestetty, mutta palkinnot haluttiin toki antaa ansioituneille tekijöille. Samalla heiltä myös kysyttiin näkemyksiä työstä ja onnistumisista. Palkittuja yhdistää sitoutuminen asiakaslähtöiseen ja turvalliseen tekemiseen.

Rakentaminen on yhteispeliä

 Vuoden rakentajana palkittu Ville Seppänen Siemens Energyltä korostaa yhteistyön merkitystä projektien menestyksekkäässä läpiviemisessä.

Ville Seppänen

Ville Seppänen on osallistunut lukuisiin rakennusprojekteihin työuransa aikana. Fingridin hankkeista tutuiksi ovat tulleet muun muassa Suomen ja Viron välinen EstLink 2, Korian sähköaseman uudistaminen, Hikiä–Orimattila -voimajohtotyöt sekä Pernoonkosken digiasema. Lisäksi hän on ollut rakentamassa Fingridin 400 kilovoltin ja 110 kilovoltin sähköasemia ympäri Suomea.

Projektipäällikkönä toimiminen on Seppäsen päätehtävä, mutta hän on mukana myös myynnissä. Kaksissa saappaissa seisominen on sopinut luontevasti kokonaisvaltaiseen toimenkuvaan ja helpottanut muun muassa projektien suunnitteluvaiheessa tapahtuvaa kehittämistä. Sähköteknisten ratkaisujen asiantuntijuus on yksi asia, mitä Seppänen haluaa korostaa omassa toiminnassaan.

– Kun istumme pöytään Fingridin kanssa, minulla on jo ajatus siitä, mitä he haluavat ja millaiset ratkaisut sopivat heidän tarpeeseensa. Mielestäni hyvät projektit syntyvät yhteistyöstä ja siitä, että kaikilla on hauskaa. Se tuo yleensä mukanaan muita hyviä juttuja, pohtii Seppänen.

Palkitsemisestaan otettu ammattilainen kiittelee Fingridiä mielenkiintoisista projekteista. Hän muistuttaa, että hankkeiden onnistuminen edellyttää monen osaajan panosta. Siksi osa tunnustuksen tuomasta arvostuksesta kuuluu hänen tiimilleen.

– Projektien toteutuksessa vastuullisuus ja työturvallisuus ovat tärkeitä asioita, jotka edellyttävät tulevien töiden läpikäymistä ja laadunvalvontaa. Työmaapäälliköillä on iso rooli siinä, että pienetkin asiat tehdään kontrolloidusti ja sovitulla tavalla, sanoo Seppänen.

Viime vuosina Seppänen on ottanut vastuuta tulevaisuuden ammattilaisten kehityksestä toimimalla mentorina alalle suuntaaville nuorille. Nämä kohtaamiset innostavat häntä myös omassa työssään.

Virtaa vuodesta vuoteen

Kantaverkkotoiminnan elämäntyöpalkinnon saanut Eltel Networksin Kari Rohkimainen hyppäsi viisikymppisenä innokkaasti uusiin tehtäviin.

Kari Rohkimainen

Vuonna 1986 Imatran Voiman maanmittaus- ja voimansiirtojohtojen maankäyttöön liittyvissä tehtävissä aloittanutta Kari Rohkimaista voi perustellusti luonnehtia kantaverkkotoiminnan grand old maniksi. Yli kolmekymmentä vuotta kestäneen uran aikana työnantaja on vaihtunut Imatran Voimasta Fortumiksi ja lopulta Eltel Networks Pohjoinen Oy:ksi. Fyysisesti Rohkimaisen työpiste on siirtynyt tuona aikana vain muutaman kilometrin. Työpöytäkin on pysynyt koko ajan samana.

Viisikymppisenä Rohkimaiselle tarjoutui mahdollisuus vaihtaa ammattia ja ottaa vetovastuu Eltel Networks Pohjoisen voimansiirtojohtojen kunnossapidosta. Rohkimaisen mielestä kyseessä oli onnenpotku, sillä toimintaympäristö oli tuttu ja uudet tehtävät vaihtelevia.

– Päätehtävänäni on luoda meidän kunnossapitoporukalle parhaat mahdolliset edellytykset tehdä oma työnsä. Selkeä muutos takavuosiin on se, että nykyisessä työssäni tekniikkaa on vähemmän ja taloutta enemmän, hän kuvailee.

Eltel Networks Pohjoisen kunnossapidon piirissä olevasta verkosta Fingrid hallitsee noin 70 – 80 prosenttia, joten yhteistyötä tehdään tiiviisti. Toiminta perustuu vastuulliseen ja ammattitaitoiseen tekemiseen, sillä tavoitteena ovat pitkät ja hyvät asiakassuhteet. Haastavissa olosuhteissa toteutettavat kunnossapitotyöt suoritetaan aina laadusta ja työturvallisuudesta tinkimättä.

– Työturvallisuudesta huolehditaan noudattamalla vallitsevaa lainsäädäntöä, mutta paljon on kiinni myös oikeanlaisesta asenteensa ja suhtautumisesta työhön, korostaa Rohkimainen.

Eläkkeelle siirtyminen häämöttää näköpiirissä, mutta virallista lähtöpäivää intohimoiseksi pyöräilijäksi tunnustautuva Rohkimainen ei osaa vielä sanoa. Siinä vaiheessa Pohjois-Suomen teillä viime vuonna kertyneet yli 10 000 kilometriä saavat todennäköisesti täydennystä Etelä-Euroopan lämpöisiltä pyöräilyreiteiltä.

 Maltti on valttia kunnossapidossa

 Vuoden kunnossapitäjä Raimo Orava Infratek Finlandista tekee arvokasta työtä sähköasemilla ympäri Suomea.

Raimo Orava

Imatran Voiman sähkölaboratoriosta 1980-luvulla alkanut työura on tarjonnut Raimo Oravalle mahdollisuuden seurata kantaverkkotoiminnan teknologista kehitystä paraatipaikalta. Muiden muassa kausi- ja takuukoestuksien, suojausten kunnossapidon sekä uusien sähköasemaprojektien parissa vietetyt vuodet ovat kasvattaneet ammattitaitoa ja pitäneet osaamisen jatkuvasti ajan hermolla.

– Alalle tulee koko ajan jotain uutta, mistä pitää napata kiinni. Siksi tässä työssä on osattava säilyttää into uuden oppimiseen. Ilman sitä putoaa nopeasti pois kehityksen kyydistä, tuumaa Orava.

Oppimista tapahtuu sekä uusissa sähköasemaprojekteissa että omatoimisesti opiskelemalla valmistajien manuaaleista. Oravan mukaan hyvä yhteishenki näkyy siinä, että kollegoille voi aina soittaa ja kysellä vinkkejä kohtaamistaan ongelmista.

– Työni on sopivasti vaihtelevaa ja se vie minua ympäri Suomea Kittilän Kuolajärveltä Karjaalle. Fingrid on tavallaan työnantajani, sillä teen huomattavan osan töistäni heidän sähköasemillaan, sanoo Hämeenlinnassa asuva Orava.

Työmaalla ollessaan Orava korostaa harkitsevaa ja turvallista tekemistä.

Tapaturmat ja virhelaukaisut ovat ei-toivottuja, kun koestetaan yksin esimerkiksi 400 kilovoltin kiskosuojaa. Tuttujakin laitteita on aina lähestyttävä valppain mielin.

– Tässä hommassa ei auta olla hosujatyyppiä. Kaikki tekeminen on mietittävä mielellään useampaan otteeseen ennen koestusnapin painamista. Muuten voi sattua vahinkoja tai joltakin katoavat sähköt, Orava korostaa.

Reissutyön vastapainoksi Vuoden kunnossapitäjä viihtyy vapaa-aikanaan perheensä parissa, retkiluistimien päällä, metsästyspuuhissa koiransa kanssa sekä Aulangon upeilla ulkoilureiteillä.

Asiat voi aina tehdä paremmin

Innovaatiopalkinnon saaja Infratek Finlandin Kalevi Hakola kehittää ideoitaan tehdäkseen kunnossapitotyöstä tehokkaampaa ja turvallisempaa.

Kalevi Hakola

Sääkoestuskappien ja kylmälaitesuunnittelun maailmasta kantaverkkojen ja sähköasemien kunnossapidon pariin parikymmentä vuotta sitten siirtynyt Kalevi Hakola on hyödyntänyt menestyksekkäästi aikaisemmissa työtehtävissä kerryttämiään oppeja. Työturvallisuusmielessä hänen suurin tähänastinen keksintönsä liittyy mittaushuollon yhteydessä tehtävään termostaattien koestukseen, joka tapahtuu kuumentamalla muuntajan kannella avonaisessa astiassa noin 30 litraa öljyä jopa 140-asteiseksi.

– Kuuma öljy on jo itsessään työturvallisuusriski, joka voi aiheuttaa liukastumisia ja palovammoja. Lisäksi öljy pitää siirtää työn lopuksi pois kannelta, joka sijaitsee noin viiden metrin korkeudessa, listaa Hakola vaaran paikkoja.

Hänen kehittämässään ratkaisussa termostaattien koestus perustuu kuumaan ilmaan, joka tuotetaan uunilla. Tässä innovaatiossa muuntajan kannelle ei tarvitse jatkuvasti mennä tarkistamaan öljyn lämpötilaa, mikä tarkoittaa vähemmän kiipeämisiä ja laskeutumisia.

 – Olen myös kehittänyt ilmankuivaimen patruunoiden uudelleenkäyttöä varten tyhjiötekniikkaan perustuvan menetelmän, joka mahdollistaa kosteiden muovikuoristen patruunoiden kuivattamisen matalammassa lämpötilassa. Tähän liittyvää prototyyppiä on jo testattu yhdessä Fingridin kanssa, kertoo Hakola.

 Keksijä kiittelee Fingridiä saamastaan tuesta ja rohkaisusta, joka on mahdollistanut uusien ideoiden kehittämisen esimerkiksi jakokaappien energiankulutuksen vähentämiseksi. Rakkaaksi harrastukseksi muodostuneen keksimisen perustana on ajatus siitä, että jonkin vaikean tai vaarallisen työvaiheen tekemiseksi on oltava parempi ratkaisu. Fingridin Etelä-Suomen sähköasemilla työskennellessään Hakola pitää tarkkaa huolta siitä, että turvamääräyksiä noudatetaan.

– Työturvallisuuden suhteen asenteet ovat parantuneet huimasti 20 vuodessa. Omassa työryhmässä pidetään kavereistakin huolta. Jos esimerkiksi leukahihna on jäänyt joltakin auki, niin toinen voi käydä sen jonkun vitsin varjolla laittamassa kiinni, Hakola toteaa.