Reservimarkkinat turvaavat 
sähkönsaannin

Sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainottaminen on yksi Fingridin päätehtävistä. Tasapainotusta tehdään kaiken aikaa ostamalla ja myymällä sähköä reservimarkkinoilla, ja vasta poikkeustilanteissa otetaan käyttöön Fingridin oma varavoima. Reservimarkkinoille voivat osallistua sekä kuluttajat että tuottajat ja vaikuttaa toiminnallaan sähköjärjestelmän tasapainoon.

Tasehallinta

Yksi Fingridin keskeisistä tehtävistä on tasehallinta eli sähkön tuotannon ja kulutuksen pitäminen tasapainossa. Mitä enemmän käytetään säästä riippuvia energianlähteitä, kuten aurinko- ja tuulienergiaa, sen suurempia ovat tuotannon vaihtelut. Kulutuksessa on koko ajan jatkuvaa hidasta muutosta. Häiriö tuotannossa voi sen sijaan saada aikaan isoja poikkeamia. Kun reservikapasiteettia hankitaan etukäteen, sähkön saanti varmistetaan esimerkiksi häiriötilanteessa. Kantaverkosta johtuvat sähkökatkokset ovat todella harvinaisia.

Nopeat ja hitaat muutokset

Tasehallintaan tarvitaan erilaisia reservejä erilaisiin muutoksiin: nopeita ja hitaita. Jos esimerkiksi iso voimalaitos irtoaa verkosta, vajaus on vastaavan kokoinen. Silloin korvaavaa tuotantoa tai kulutuksen vähennystä on saatava nopeasti. Ensin reagoivat automaattiset korvausjärjestelmät sekunneissa, minkä jälkeen voidaan tarvittaessa manuaalisesti lisätä hitaampia reservejä noin 15 minuutissa.

Reservituotteiden nimet on Euroopassa standardisoitu: FCR-N eli taajuusohjattu käyttöreservi pyrkii pitämään taajuuden normaalitaajuusalueella 49,9 – 50,1 Hz. Taajuusohjattu häiriöreservi FCR-D pyrkii puolestaan pitämään taajuuden vähintään 49,5 Hz:ssä taajuuden laskiessa normaalitaajuusalueen alapuolelle. Molemmat ovat taajuusmittaukseen perustuvaa automaattista ohjausta.

Ylössäätöä tarvitaan, kun tuotanto on pienempi kuin kulutus eli on tuotannon vajausta. Silloin lisätään jonkin voimalaitoksen tuotantoa tai vähennetään kulutusta.

Alassäätöä tarvitaan, kun sähköä on tuotettu liian paljon kulutukseen nähden. Silloin tuotetaan vähemmän tai lisätään kulutusta.

Osapuolet reservimarkkinoilla

Osa toimijoista on suurkuluttajia, kuten suuria teollisuuslaitoksia. Tehdastuotantoa säätelemällä voidaan sähkönkulutusta vähentää tai lisätä. Tätä tasehallintaan liittyvää säätelyä tehdään jatkuvasti. Nykyään myös kasvihuoneita on merkittäviä määriä mukana reservimarkkinoilla. Kun on pulaa sähköstä, vähennetään nopeasti kasvihuoneiden valaistusta.

Säästä riippuvat energialähteet, kuten tuuli ja aurinko, eivät voi tuottaa enempää kuin sää sallii. Ylössäätöön niitä ei siis käytetä, mutta alassäätöön kyllä. Vesivoima sen sijaan on merkittävässä roolissa säätösähkömarkkinoilla, koska sitä voidaan säätää tehokkaasti. Vain tulva-aikaan jokien on pakko virrata täydellä teholla voimalaitoksen läpi.

Reservisähkön hintakehitys

Suuri muutos reservien hintakehityksessä tapahtui vuonna 2010, jolloin siirryttiin markkinaehtoiseen reservihankintaan. Silloin myös reservisähkön hinta nousi selvästi. Kun markkinoille tuli vähitellen lisää toimijoita, kilpailu laski sähkön hintaa.

Tulevaisuudessa suuntaus on kohti hajautettua pientuotantoa, kun erilaiset yritykset ja jopa kuluttajat voivat osallistua sähköntuotantoon. Uusiutuvat energiamuodot tuovat lisää vaihtelua tuotantomääriin. Jos sähköautot lisääntyvät, niiden tyypilliset latausajat tulevat vaikuttamaan kulutukseen. Kun muutokset ovat vaikeammin ennustettavia, tarvitaan lisää automaattisesti ja nopeasti muutoksiin reagoivaa reservituotetta.

Asiantuntija: 
Kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo.