Viime kesän lopulla Suomessa ryhdyttiin toden teolla korostamaan sähkön säästämisen tärkeyttä. Mediassa väläyteltiin uhkakuvia energiakriisistä ja sähköpulasta.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja myös siitä seuranneet pakotteet olivat aiheuttaneet keväästä lähtien epävarmuutta Suomen ja koko Euroopan energiatilanteeseen. Kesällä haasteet kasvoivat, kun Olkiluoto 3:n käyttöönotto ei edennyt odotetulla tavalla.
Alan toimijat, kuten Fingrid, työ- ja elinkeinoministeriö sekä jakelu verkkoyhtiöt, alkoivat pohtia yhdessä ja erikseen, miten sähkö saadaan riittämään myös talven yli ja luodaan valmiuksia mahdollisten kiertävien sähkökatkojen varalle. Samaan aikaan tarkistettiin toimintamalleja siltä varalta, että sähköä ei riittäisikään.
”Fingridissä on ollut vahvat toimintamallit sähköpulan varalle, mutta viime vuoden tapahtumat vaativat vielä esimerkiksi entistä parempaa kykyä viestiä ja välittää tilannekuvaa sidosryhmille sähköpulan uhatessa”, kertoo johtaja Tuomas Rauhala Fingridistä.
Sähköpulaan tai edes sähköpula-asteikolle ei viime vuonna jouduttu, eli oma sähköntuotantomme ja tuontisähkön määrä riittivät kattamaan kulutuksen.
Kriittisimmillä hetkillä auttoi olennaisesti, että Suomen oma tuotanto toimi täydellä teholla, apua saatiin muista maista Itämeren alueelta ja sähkönkäyttäjät hillitsivät kulutustaan.
Suomalaiset säästivät parhaimmillaan yksittäisinä tunteina peräti 1 500 megawattituntia sähköä.
”Haastavina jaksoina suomalaiset säästivät parhaimmillaan yksittäisinä tunteina peräti 1 500 megawattituntia sähköä, mikä on todella merkittävä säästö ja auttoi Suomea selviämään hetkellisistä
sähkönriittävyyden haasteista. On myös tärkeää, että saimme apua muista maista ja siirtoyhteydet toimivat”, Rauhala kiittää.
Kansalaisille tietoa kuin yhdestä tuutista
Motivan johtama Astetta alemmas -kampanja herätteli lokakuussa kansalaisia kertomalla sähkön säästön tavoista ja tavoitteista.
Kampanja oli kuuden organisaation yhteinen ponnistus, jonka tehtävä oli saada tärkeää tietoa sähkön käyttäjille ennen kovien pakkasten alkamista.
Itse asiassa tiivis tiedotusyhteistyö aloitettiin heti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Yhdessä toimimista pidettiin tärkeänä, koska haluttiin välttää kaikenlainen ristiin viestiminen tilanteen ollessa vakava.
”Tietoa jaettiin avoimesti organisaatioiden kesken, jotta kaikki toimivat ja puhuivat samoja asioita samalla äänensävyllä”, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön viestintäasiantuntija Enni Saikkonen.
Työ- ja elinkeinoministeriön tehtävä mahdollisessa sähköpulatilanteessa on jakaa tilannetietoa
väestölle ja kaikille yhteiskunnan toimijoille.
Media on yksi tärkeä palanen tiedon levittämisessä, ja se saikin tietoa lukuisista tiedotustilaisuuksista viime vuoden mittaan.
”Media on aidosti perehtynyt aiheeseen ja tuonut omissa kanavissaan sähköasioita esiin sekä vastannut ihmisten kysymyksiin ruohonjuuritasolla. On todella hienoa, miten paljon sähköasioista viime vuonna kirjoitettiin ja puhuttiin lehdissä, televisiossa, radiossa ja sosiaalisessa mediassa”, Saikkonen iloitsee.
Organisaatioiden tiiviin yhteistyön ansiosta mediaa on myös onnistuttu palvelemaan aiempaa paremmin.
Haastattelupyyntöjä on ohjattu tarpeen mukaan ministeriöstä esimerkiksi Fingridiin, Huoltovarmuuskeskukseen ja Energiavirastoon – ja toisin päin, koska organisaatioiden toiminta on tullut entistäkin tutummaksi vuoden mittaan myös yhteistyöringin sisällä.
Varautumista kiertäviin sähkökatkoihin
Sähkön säästämisen lisäksi kansalaisia on ohjattu varautumaan sähkökatkoihin. Jos sähköpula uhkaisi, kotitaloudet ja yritykset saisivat tietoa kiertävistä sähkökatkoista jakeluverkkoyhtiöstään esimerkiksi tekstiviestillä.
Jakeluverkkoyhtiöt ovat muutenkin avainasemassa mahdollisessa sähköpulatilanteessa, koska ne toteuttaisivat kiertävät sähkökatkot Fingridin ohjeiden mukaisesti.
Käyttöpalvelupäällikkö Henri Heikkinen jakeluverkkoyhtiöille käyttöpalveluita tuottavasta Enerva Oy:stä kertoo, että automaatiota pystytään nyt käyttämään entistä paremmin mahdollisten sähkökatkojen toteuttamisessa ja kierrättämisessä.
”Olemme yhdessä jakeluverkkoyhtiöiden kanssa määritelleet kaikkein kriittisimpiä sähkön loppukäyttäjiä, joiden sähkönsaanti tulee turvata joka tilanteessa, ja pohtineet, miten mahdolliset kiertävät sähkökatkot aiheuttaisivat yhteiskunnan toiminnalle mahdollisimman vähän haittaa”, Heikkinen toteaa.
Sähkön säästämisen lisäksi monelle tärkein oppi on ollut varautumisen tärkeys.
Sähkön säästämisen lisäksi monelle tärkein oppi on ollut varautumisen tärkeys – se, että itse ymmärtää omassa arjessaan tai yrityksensä toiminnassa ne asiat, joihin pitää varautua sähkön jakelun häiriötilanteissa.
”Sähköpulaan varautuminen ei ole mikään uusi asia, mutta viime vuoden aikana aihe on ollut pinnalla ja siihen on kiinnitetty kaikkialla enemmän huomiota. Myös sähkönkäyttäjät ymmärtävät aiempaa paremmin, että itsekin pitää varautua mahdollisten sähkökatkojen varalle”, Heikkinen sanoo.
Kesän jälkeen tulee uusi talvi
Viime talvena sähköpulaan ei jouduttu – kiitos muun muassa sähköalan toimijoiden osaamisen, yhtenäisen tehokkaan viestinnän ja kansalaisten sähkönsäästötoimien.
Sähköpulan mahdollisuuteen on nyt varauduttu huolellisesti, eikä viime vuonna tehty työ mene hukkaan.
Nämä opit ja tiedot kannattaa pitää visusti mielessä tulevia pakkaskausia varten.
”Voi sähköpula iskeä kesäkelilläkin, jos sähkö verkkoon sattuu useampia vakavia häiriöitä yhtä aikaa”, Heikkinen muistuttaa.
