Toukokuun 5. päivänä Helsingissä oli valoisaa jo viideltä aamulla. Fingridin kansainvälisten asioiden asiantuntija Viljami Yli-Hemminki oli silittänyt puvun valmiiksi edellisenä iltana. Vaihtovaatteet ja kannettava tietokone mahtuivat pieneen olkalaukkuun.
Päämääränä oli pohjoismainen seminaari, Nordic Electricity Market Forum Oslossa. Matkaan lähtivät Fingridistä myös markkinaratkaisut-yksikön päällikkö Maarit Uusitalo ja johtava asiantuntija Satu Viljainen.
Lentokenttä on tullut Yli-Hemmingille erittäin tutuksi vuosien varrella, sillä mies asui Skotlannissa, Kanadassa ja Costa Ricassa yli 11 vuotta ennen paluutaan Suomeen viime vuonna. Nyt hän työskentelee Fingridin yhteiskuntasuhteet ja -viestintä -yksikössä asiantuntijana kansainvälisten asioiden parissa.
Eurooppalaisen yhteistyön koordinointi ja kansainvälinen yhteistyö ovat vieneet häntä muun muassa Brysseliin, Dubliniin, Berliiniin, Budapestiin ja Varsovaan. Osloon hän suuntasi nyt kolmatta kertaa.
Yli-Hemminki osallistuu Fingridissä edunvalvontatyön suunnitteluun ja toteutukseen sekä seuraa ja analysoi kansainvälistä päätöksentekoa, lainsäädäntöä ja poliittisia kehityskulkuja. Työhön kuuluu myös kannanottojen, lausuntojen ja taustamateriaalien valmistelu sekä tapaamisten koordinointi.
Oslossa foorumin tämän vuoden teemana oli pohjoismainen kilpailukyky, jossa sähkösektorilla on keskeinen asema innovatiivisena ja kasvavana teollisuudenalana. Sen panos on tärkeä myös muille sektoreille.
Olemme entistä sääriippuvaisempia
Foorumi järjestettiin kauniissa Deichman Bjørvika -kirjastossa. Osallistujia oli kaikkiaan liki 90 eri energiaministeriöstä ja -virastosta sekä kantaverkkoyrityksistä. Edustettuina olivat muun muassa Energiateollisuus, Fortum, sähköpörssi Nord Pool, eurooppalaiset energiayhtiöt Centrica ja EnBW sekä Suomen Sähkönkäyttäjien yhdistys Elfi.
”Foorumin tunnelma oli innostunut ja keskittynyt, sillä osallistujat käsittelivät meille kaikille erittäin tärkeitä teemoja”, Yli-Hemminki kuvailee.
Avajaisissa Norjan energiaministeri Terje Aasland korosti pohjoismaisen yhteistyön olevan energia-alalla avain menestykseen. Pohjoismaiden on työskenneltävä yhdessä ja rakennettava vahvempia verkkoja menestyäkseen.
”Meidän on kunnioitettava sitä, että eri mailla on erilaisia energiajärjestelmiä ja -prioriteettejä. Tämä on ollut Pohjoismaiden etu”, Aasland sanoi puheessaan.
Hän painotti myös jouston tarvetta. Puheessa ja foorumin keskusteluissa muutoinkin kävi ilmi, että muutkin Pohjoismaat tuntevat sääriippuvaisen tuotannon nousun verkoissaan.
Yli-Hemminki näkee joustavuuden lisäämisen esimerkiksi kulutusjouston, joustavien liittymissopimusten ja tariffimenetelmien avulla tärkeänä osana entistä sääriippuvaisempaa sähköjärjestelmää.
”Joustavuus on tarpeen paitsi sähkön riittävyyden myös sähköjärjestelmän tasapainottamisen ja sähkönsiirtojen hallinnan kannalta”, hän sanoo.
Suomessa on Yli-Hemmingin mukaan vielä paljon potentiaalia etenkin markkinaehtoisen maatuulivoiman ja teollisen mittakaavan aurinkovoiman saralla. Molemmat kiihdyttävät vihreää siirtymää vastaamalla uusien kulutusinvestointien myötä kasvavaan sähkönkulutukseen.
Edunvalvontatyö on ihmisten parissa toimimista
Foorumissa käydyissä ryhmäkeskusteluissa pureuduttiin valtiontukeen, joustavuuteen ja markkinainterventioihin. Lounaat ja illalliset mahdollistavat rennomman keskustelun ja verkostoitumisen alan eri toimijoiden kanssa.
Seminaarit ja tapaamiset ovat tärkeä osa Yli-Hemmingin vaikuttajatyötä, jossa Fingridin viestejä viedään eteenpäin sekä pohjoismaisella että EU-tasolla. Tämän hetken tärkeitä aiheita ovat sähköverkon luotettavuuden parantaminen, uusiutuvan energian integroinnin edistäminen, kyberturvallisuuden vahvistaminen sekä siirtoverkon kapasiteetin ja joustomekanismien optimointi.
Pohjoismaisten verkkoyhtiöiden välinen yhteistyö on jatkunut pitkään tiiviinä.
Pohjoismaisten verkkoyhtiöiden välinen yhteistyö on jatkunut pitkään tiiviinä. Organisaation eri tasoilla on paljon yhteydenpitoa, ja yhteistyö on monipuolista ja jatkuvaa.
”Yhteistyö on lisääntynyt myös muiden Itämeren alueen maiden kanssa ja kynnys on madaltunut niin, että voimme helposti soittaa esimerkiksi Saksaan tai Puolaan kyselläksemme heidän kantojaan.”
Takaisin kotiin
Tiistain 6.5. aikainen herääminen mahdollisti kävelyn Vigelandin veistospuistossa. Yli-Hemminki osallistui etänä myös omaan yksikköpalaveriinsa, joka alkoi puoli kahdeksalta aamulla.
Päivän aikana purettiin ryhmäkeskustelujen tuloksia ja kuultiin Euroopan komission energiapääosaston edustaja Lukasz Kolinskin puheenvuoro. Hän korosti eurooppalaisten verkkojen ja rajasiirtoyhteyksien kehittämisen tarvetta.
Paluulento Helsinkiin peruttiin, minkä ansiosta Yli-Hemminki ennätti vielä illalliselle paikallisen tutun kanssa. Korvaavan lennon myöhästyminen tarjosi kentällä vielä mahdollisuuden vaihtaa näkemyksiä suomalaisten toimijoiden kanssa.
