Fingrid on opittu tuntemaan muotoilun ja teknisten rakenteiden yhdistämisen edelläkävijänä. Esimerkkejä yhtiön ympäristöä kunnioit­tavasta ajattelusta ovat taajama-alueille ja maisemallisesti herkkiin kohteisiin kehitetyt maisemapylväät, joita on rakennettu jo 1990-luvulta lähtien.

”Maisemapylväitä rakennetaan tarkan harkinnan perusteella sellaisille maisemallisesti herkille tai kaupunkikuvallisesti merkittäville alueille, joilla liikkuu ja oleskelee paljon ihmisiä. Ne muodostuvat suuren ­kokonsa ansiosta alueen näkyviksi ­tunnusmerkeiksi”, Fingridin projektipäällikkö Tommi Olsson toteaa.

Maisemapylväitä ovat suunnittelemassa voimajohdon yleissuunnittelija, maisemapylvään teollinen muotoilija (arkki­tehti) sekä teräsrakenne- ja valaistussuunnittelija. Kuopion voimajohtomuutokset toteutetaan Fingrid-vetoisesti suunnittelun alusta rakennusurakan loppuun asti.

Sinikurkia ja Imatran ihmeitä

Yksi esimerkki historiallisesti ja arkkitehtonisesti ­arvokkaasta alueesta on Imatrankosken ympäristö, jonne Fingrid raken­nutti sähköaseman sekä

viisi maisemapylvästä vanhojen voimajohtopylväiden tilalle. Kehä III:n eritasoliittymän maamerkkinä ­Espoossa toimii puolestaan kolmen maisema­pylvään ympäristötaideteos, professori Antti Nurmesniemen suunnittelema Sinikurjet.

Maisemapylväisiin luetaan myös Pirkanpylväs-nimellä tunnettu, yli 62 metriä korkea voimajohtopylväs Lempäälän kunnassa, Helsinki–Tampere-moottoritien tuntumassa. Näyttävä katseenvangitsija on sisustusarkkitehti Jorma Valkaman käsialaa, ja kokonaisuuden viimeistelee valaistussuunnittelija Ilkka Volasen loihtima valaistuskokonaisuus.

Pirkanpylväs

 

Kustannukset hyödyn suhteessa

Kuopion Savilahteen rakennettava voimajohtopylväs, Viäntö, on osa alueen valaistus-, taide-, muotoilu- ja kulttuuriohjelmaa eli Valon Kaavaa. Pylvään on määrä valmistua vuoden 2022 lopulla.

”Savilahti on Itä-Suomen suurin aluekehitysprojekti ja kaupungin merkittävä kasvun kohde. Tavoitteena on tunnettu ja haluttu asuin-, opiskelu- ja työskentelyalue, jossa ovat läsnä kaikki hyvän elämän osatekijät – myös vapaa-ajanvietto ja itsensä kehittäminen”, Savilahti-projektin suunnitteluinsinööri Jukka Eskelinen kertoo.

”Nykyisiä voimajohtolinjoja on siirrettävä maankäytön tieltä, ja ne jäävät edelleen näkyviin osaksi Savilahtea. Valon Kaavan työryhmässä on pohdittu, olisiko niissä elementtejä tehdä aluetta tunnetuksi.”

Savilahti-projektin suunnitteluryhmässä ovat ­mukana kaikki alueen toimijat, myös Kuopion Sähköverkko Oy ja Kuopion yliopistollinen sairaala KYS. Kustannukset jakautuvat hyödyn suhteessa, ja suurin maksaja on Kuopion kaupunki.

Sinikurjet
Viäntö, Kuopio
Imatrankoski

Tilaa luovuudelle

”Sähköaseman suunnittelu käynnistyy aina toiminnallisuuden ehdoilla, mutta myös luovalle ja ennakkoluulottomalle arkkitehtoniselle ilmaisulle on tilaa”, Parviainen Arkkitehdit Oy:n johtava arkkitehti ja Viännön suunnittelija Bratislav Toskovic toteaa.

”Sähkönsiirron merkitys kaupunkisuunnittelussa sekä sähköyhtiöiden motivaatio tehdä niistä kaupunkikuvallisesti kiinnostavia on selvässä kasvussa. Tämä on hyvä pohja ja edellytys laadukkaan suunnittelun onnistumiselle.”

Viännön muotoiluprosessia ovat ohjanneet pylvään sijainti kolmen eri sähköjohtoreitin ”kiertoliittymässä” sekä pyrkimys perinteisen teräsristikkomuotoisen maisemapylvään uudenlaiseen tulkintaan. Pylväälle suunnitellaan myös erikoisvalaistus, jonka on määrä levittäytyä muutamaan muuhun Savilahden alueella sijaitsevaan peruspylvääseen.

Pylvään nimi, Viäntö, on jalostettu englanninkielisestä sanasta twist. Se kuvaa onnistuneesti maisemapylvään kierteistä muotoa – ja kenties hiukan myös savolaista mielenmaisemaa. •

Sähköasema kuin karkki

Fingridin Länsisalmen sähköaseman kekseliäs arkkitehtuuri palkittiin Vantaan kaupungin Kehäkukkapalkinnolla vuonna 2018. Se valittiin myös kategoriansa parhaaksi maailman suurimmassa arkkitehtuuritapahtumassa, World Architecture Festivalissa.

Länsisalmen sähköasemalla on merkittävä rooli ­pääkaupunkiseudun arjen toimivuudelle: sen kautta voidaan siirtää sähköä lähes 800 000 asukkaalle. Huipputekniikka ja valtava teho on paketoitu poikkeuksellisen kauniiseen ja moderniin kuoreen.

Länsisalmessa, Kehä III:n ja Porvoonväylän kupeessa, on ollut sähköasema jo 27 vuoden ajan. Vuosina 2016–2017 toteutetun uusimisen yhtey­dessä aseman maamerkiksi nousi 50-metrinen teräksinen portaali. Samalla aseman rakennukset verhottiin lasilankuilla, joiden tausta on iltaisin valaistu.

”Arkkitehtoninen konsepti on hakenut inspiraationsa sähköstä ja sen visuaalisesta ilmentymästä, valosta. Alueella kulkee nyt rinnakkain sähköaseman läpi virtaava energia sekä ohi ajavien ihmisten virta”, rakennuksen pääsuunnittelija Bratislav Toskovic kertoo. •

 

Maisemapylväiden pikkuserkut löytyvät pellolta

Peltopylväiden muotoilulla on haettu käytännöllisyyttä, ilmavuutta sekä mahdollisimman vähäisiä maisemahaittoja.

Fingridin peltopylväs on maanomistajien ja -viljelijöiden toiveiden mukaan kehitetty voimajohtopylväs. Sen muotoilulla on haluttu maksimoida viljelyyn sopiva peltopinta-ala ja helpottaa maan muokkaamista.

Pylväs seisoo vapaasti, ilman haruksia eli tuki­vaijereita. Sen alarakenteet erottuvat perinteisiä harusvaijereita paremmin, ja jalustoja ympäröivät suojarakenteet. Näin työkoneet mahtuvat kulkemaan ja maata pystytään muokkaamaan aivan pylväiden lähituntumassa.

Sinkitystä teräksestä valmistettujen pylväiden käyttöikä on 80–100 vuotta. Ne voidaan maalata tarvittaessa halutun värisiksi. Pylväiden pystytykseen ja huoltoon liittyvät työvaiheet on minimoitu, ja ne pyritään ajoittamaan siten, että maanviljelijälle ­koituva haitta on mahdollisimman vähäinen.

Lisätiedot: fingrid.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *