Varatoimitusjohtaja Kari Kuusela kertoo, että Fingridissä on valmisteilla kolme merkittävää siirtoyhteyttä, joiden avulla varmistetaan puhtaaseen sähköjärjestelmään siirtyminen hallitusti ja turvallisesti. Strategiselta kannalta tärkeimmäksi näistä Kuusela nostaa Suomen ja Ruotsin välille rakennettavan kolmannen 400 kilovoltin vaihtosähköyhteyden. Viimeistään vuonna 2025 valmistuvan yhteyden hintalappu on noin 200 miljoonaa euroa.
Tämä kolmas vaihtoyhteys halutaan saada myös EU:n energiainfrastruktuurin kärkihankkeiden listalle vielä tämä vuoden aikana. Kuusela on optimistinen asian suhteen.
– Kyseessä on myös Eurooppa-tasolla merkittävä hanke ja uskomme, että se pääsee EU-kärkihankkeiden listalle ja hankkeen aikataulu voidaan varmistaa, hän toteaa. Uusi yhteys lisää maiden välistä siirtokapasiteettia 800 megawattia.
Pullonkauloista eroon
Siirtoyhteys Ruotsiin edellyttää myös Suomen sisäisten yhteyksien vahvistamista. Tähän tarpeeseen vastaa Oulusta Petäjävedelle ulottuva Metsälinja, joka lisää Pohjois- ja Etelä-Suomen välistä siirtokapasiteettia 700 megawattia.
– Näiden kahden yhteyden kautta saamme varmemman pohjan toiminnallemme, Kuusela toteaa ja lisää, että tavoitteena on luonnollisesti siirtää sähköä ilman pullonkauloja.
Lisäksi Suomen ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt ovat aloittaneet uuden Merenkurkun tasasähköyhteyden suunnittelun. Uusi noin 800 megawatin suuruinen yhteys on suunniteltu toteutettavaksi 2020-luvun loppuun mennessä.
– Merenkurkun yhteys tulee korvaamaan Fenno-Skan 1 -tasasähköyhteyden, joka on tulossa käyttöikänsä päähän. Suomen puolella uuden yhteyden lähtöpiste siirtyy pohjoisemmaksi eli Vaasan seudulle, Kuusela kertoo.
Rautarouva voimissaan
Muitakin muutoksia tehdään kärkihankkeiden varjossa. Esimerkiksi ”Suomen kantaverkon äiti”, 1920-luvulta asti juontuva Rautarouva saa oman kauneuskäsittelynsä kohta loppuun.
– Viimeinen osuus eli Hikiä–Orimattila-voimansiirtoyhteys saadaan pian maaliin, vahvistaa Kuusela.Kantaverkkoa uusitaan parasta aikaa myös esimerkiksi Oulujoella ja Pohjois-Karjalassa. Helsinginkin osalle on suunnitelmia, mutta toteutus ei ole vielä ajankohtainen.
– Helsinkiin tuleva 400 kilovoltin yhteys sijoittuu ajallisesti 2020-luvun loppuun.
Myös Lapin tuntureille saatetaan tuoda uusia yhteyksiä. Kuuselan mukaan esimerkiksi tuulivoiman yleistyminen on sellainen asia, jonka myötä on syytä pohtia 400 kilovoltin verkon jatkamista yhä pohjoisemmaksi.
– Lapissa on otolliset tuuliolosuhteet ja vastaavasti tuotantokustannukset ovat pudonneet aina siinä määrin, että tuulivoima voi olla kannattavaa ilman valtion tukeakin, Kuusela pohtii.
Jos pohjois-etelä-suunnan yhteyksiin tarvitaan lisää paukkuja, yksi vaihtoehto voisi olla Itä-Suomen kautta juoksevan Järvilinjan tuplaaminen.
Harkittuja siirtoja
Kuuselan mukaan investointeja tehdessä ajoitus on kaikki kaikessa – Fingrid haluaa valita tarkoin ne ajankohdat, jolloin verkkoa päivitetään ja välttää yli-investoinnit.
– Tehokas kilpailutusmallimme takaa sen, että saamme laadukkaita verkonosia kohtuulliseen hintaan, Kuusela toteaa ja huomauttaa, että yhtiön investoinnit ovat tulevina vuosina noin 100 miljoonan euron luokkaa – eli samalla tasolla vuotuisten poistojen kanssa. Näin verkko pysyy iskussa eikä investoinneista aiheudu paineita tariffin korotuksille.
– Toinen asia on sitten se, että emme halua vain korvata vanhaa verkkoyhteyttä vastaavalla tekniikalla, vaan haluamme rakentaa tulevaisuuden verkkoa. Tämä tarkoittaa sitä, että useimmiten verkkoratkaisu muuttuu tavalla tai toisella.
Yksi tärkeä osa tulevaisuutta on yhä lisääntyvä digitaalisuus. Fingrid on nyt käynnistämässä ensimmäisiä digitaalisia sähköasemiaan, joissa IoT (Internet of Things) on kantavana voimana.
– IoT tulee nyt myös vanhoille sähköasemille, Kuusela lupaa. •
