Uusiutuviin siirtyminen edellyttää jatkuvaa verkon kehittämistä

Sähkönsiirron kantaverkko sai alkunsa vuonna 1929 ja täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 90 vuotta. Juhlimme tasavuosia työn merkeissä; verkon kehittäminen jatkuu, sillä tarve siirtää sähköä kasvaa tulevaisuudessa edelleen.

 

Oivallus siirtää sähköä pidempiä matkoja oli syntynyt Keski-Euroopassa 1800-luvun lopulla. Vähitellen myös Suomessa oli tunnistettu sähköistämisen merkitys yhteiskunnalle. Mittavien rakennustöiden jälkeen maan ensimmäinen, Rautarouvaksi nimetty suurjännitejohto otettiin käyttöön 16.1.1929. Rautarouva oli 110 kilovoltin voimajohto-osuus Imatran ja Turun välillä koko maan kattavasta sähkön kantaverkosta. Tapahtuma oli historiallinen siitäkin syystä, että voimajohdon rakentaminen oli ensimmäinen Suomessa toteutettu valtakunnallinen suurhanke.Vuodesta 1929 alkoi kantaverkon kehitys yhdeksi sähkönsiirron parhaista järjestelmistä maailmassa.

Kantaverkkoa rakensivat ensi alkuun teollisuuden eri toimijat. Rakentaminen oli välttämätön edellytys Suomen teollistumiskehitykselle. Vuosikymmenien eri rakentamisvaiheiden jälkeen kantaverkko on laajentunut koko maan kattavaksi verkostoksi, jonka kautta kulkee valtaosa Suomessa kulutetusta sähköstä.

Vuonna 1997 kantaverkon omistus siirtyi vastaperustetulle Fingridille. Nykyisin Fingridin omistuksessa on Suomen kantaverkko ja kaikki merkittävät ulkomaanyhteydet. Voimajohtoja on yhteensä noin 14 300 kilometriä, sähköasemia lähes 114 ja naapurimaiden välisiä  tasasähköyhteyksiä neljä.

 

Suomen ensimmäisen suurjännitelinjan, Rautarouvan kokonaisuudistus on käynnissä vuoteen 2020 asti. Hevosten sijaan työtä tekevät koneet ja työntekijöiden lippalakit ja sarkahousut ovat vaihtuneet turvavarusteisiin.

Historian suurin haaste edessä

Suomen kantaverkkoon kuuluvat kaikki 400 ja 220 kilovoltin johdot sekä noin puolet maan 110 kilovoltin johtoverkosta. Pitkillä siirtoyhteyksillä ja suurilla siirtotehoilla jännitetasot ovat korkeat, jotta minimoidaan sähkönsiirrossa syntyvät häviöt. Kantaverkko on vahvassa kunnossa verrattuna melkeinpä mihin maahan tahansa. Alueellisen tasa-arvon kannalta on tärkeää, että Suomessa sähköllä on pystytty pitämään yksi hinta-alue.

Tehtävää kuitenkin riittää. Kantaverkko on historiansa suurimman haasteen edessä, sillä tarve siirtää sähköä kasvaa tulevaisuudessa edelleen. Valtaosa sähköntuotannosta ja etenkin tuulivoimasta sijoittuu Pohjois-Suomeen, kun taas sähkön kulutuksesta enin osa on Etelä-Suomessa. Pohjoisen ja etelän välille tarvitaankin entistä tehokkaampia siirtoyhteyksiä.

Verkon kehittäminen jatkuu. Uusiutuviin energiamuotoihin siirtyminen edellyttää kantaverkon jatkuvaa ja joustavaa, mutta samalla erittäin pitkäjänteistä kehittämistä. Tämänhetkiset kehityssuunnitelmat ulottuvat 2040-luvulle saakka.

 

  • Rakensimme kantaverkon 90-vuotisen taipaleen kunniaksi sivuston, jonne on koottu historiatietoa sähköstä ja kantaverkosta unohtamatta nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Sivustolle päivitetään uutta sisältöä pitkin vuotta.
  • Tutustu: www.fingrid.fi/kantaverkko90

 

Merkkivuoden kunniaksi tehty video kertoo kantaverkon kehityksen 1920-luvulta nykypäivään parissa minuutissa. Kuuntele video äänet päällä: