Toimitusjohtaja Herkko Plit P2X Solutionsista kertoo, että Harjavallan 20 megawatin laitoksessa aiotaan valmistaa vetyä elektrolyysilla eli hajottamalla vesimolekyylejä sähkön avulla.
”Käytämme prosessissa tuulisähköä ja mahdollisesti myös aurinkosähköä.”
Vetyä myydään teollisuuden käyttöön ympäri Suomen ja lisäksi siitä tehdään metanointilaitoksessa synteettisiä polttoaineita. Alueelle tulee myös vedyn tankkauspiste raskaalle liikenteelle – Autoalan Tiedotuskeskuksen arvion mukaan vetykäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen määrä alkaa kasvaa Suomessa voimakkaasti 2030-luvulla.
”Elektrolyysissä syntyy sivuvirtana myös happea ja lämpöä, joita hyödynnetään Harjavallan suurteollisuuspuiston yrityksissä.”
Laitoksen rakennustyöt alkavat syksyllä 2022 ja valmista on aikataulun mukaan kesällä 2024, mutta yhtiön suunnitelmat eivät rajoitu vain Harjavaltaan:
”Tavoitteenamme on rakentaa elektrolyysikapasiteettia seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomeen jopa 1 000 megawattia.”
Vedyllä on monia valtteja
Plitin mielestä vety on vihreän siirtymän keskiössä. Sen hyödyntäminen on välttämätöntä, mikäli aiomme globaalisti saavuttaa päästötavoitteemme.
”Vedyn polttamisesta syntyy päästönä vain puhdasta vesihöyryä. Pelkästään Harjavallan laitos vähentää Suomen CO2-päästöjä noin 40 tuhatta tonnia vuodessa.”
Oleellista on myös, että vedyn avulla voidaan varastoida sähköä joko vetynä tai valmistamalla siitä synteettistä polttoainetta.
”Vetyä voidaan käyttää uusiutuvien energiamuotojen säätövoimana. Käytännössä kun esimerkiksi tuulivoimaa on tarjolla paljon halpaan hintaan, sen avulla on järkevää tehdä vetyä. Varastoitu vety tai metaani voidaan kalliin sähkön aikaan muuttaa takaisin sähköksi.”
Vedyn hyödyntäminen lisää myös energiaomavaraisuutta. Maailmanpoliittisen tilanteen takia Länsi-Eurooppa pyrkii nyt nopeutetulla aikataululla irti venäläisestä fossiilisesta energiasta.
”Vedyn avulla voidaan valmistaa jopa proteiineja, eli ruokaa”, Plit huomauttaa.
Suomesta vetytalouden edelläkävijä?
Plit näkee, että maassamme on erinomaiset mahdollisuudet kehittää vetytaloutta.
”Suomessa on tarjolla eurooppalaisittain hyvin kilpailukykyistä maatuulivoimaa, ja lisää rakennetaan koko ajan. Maassamme on myös paljon elektrolyysin vaatimaa puhdasta vettä, ja tämän päälle tulee vielä suomalaisten alan vahva tekninen osaaminen sekä tietotaito.”
Euroopan komission vetystrategiassa arvioidaan, että vihreällä vedyllä tuotettaisiin maailman energiatarjonnasta vuonna 2050 jo lähes neljännes.
Euroopan komission vetystrategiassa arvioidaan, että vihreällä vedyllä tuotettaisiin maailman energiatarjonnasta vuonna 2050 jo lähes neljännes ja sen vuosittainen myynti yltäisi 630 miljardiin euroon. Liikepankki Goldman Sachsin raportin mukaan sähköntuotannon tarve kaksinkertaistuu samassa ajassa, ja elektrolyysistä tulee suurin sähkön käyttäjä.
Plit miettii, että vetytaloudesta voi tulla Suomelle uusi Nokia. Nyt, ennen kuin toimivat markkinat syntyvät, valtiolta tarvitaan kuitenkin tukea investointeihin, eikä tarvittava infra synny yhdessä yössä.
”Tuulivoimasta tuli kaupallisesti kannattavaa noin 12 vuodessa ja aurinkovoimasta 8 vuodessa. Vedyssä tämä aikajänne voi olla ehkä 4–6 vuotta.”
Vetyyn liittyviä suunnitelmia on tällä hetkellä esimerkiksi Nesteen lisäksi muillakin yrityksillä Vantaan, Vaasan ja Turun seuduilla.
