Vuoden 2020 alussa ennen koronapandemiaa, Venäjän hyökkäyssotaa ja muita kriisejä, kollega Jussi Jyrinsalo kysyi, voisimmeko tarvittaessa tuplata kantaverkkoinvestoinnit. Investoinnit olivat tuolloin noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.
Kukaan ei kuitenkaan osannut ennustaa, että vuoteen 2025 mennessä investoinnit viisinkertaistuisivat, ja että Fingridillä olisi pitkälti toistasataa projektia tuotantosalkussa, yhteensä noin 1,7 miljardin euron arvosta.
Vuonna 2019 tuulivoiman kasvu etenkin länsirannikolla lisäsi asiakaskysyntää. Keskustelimme ennakoivista liityntäinvestoinneista, erityisesti 400/110 kilovoltin sähköasemista, ja teimme useita investointipäätöksiä Rannikkolinjalle, kuten Jylkän, Kärppiön ja Arkkukallion 400 kilovoltin sähköasemat.
Liitynnät ensin -strategia toimi hyvin ja länsirannikolla on tuulivoimaa nyt noin 5 000 megawattia ja koko Suomessa lähes 9 gigawattia.
Energiamurros sekä Venäjän tuonnin lopetus johtivat samaan aikaan siirtojen lisääntymiseen pohjoisesta ja lännestä Etelä-Suomeen, mikä aiheutti tilapäisiä rajoituksia liitettävyyteen. Uudet investoinnit, kuten Lakeuslinja, Åback–Nokia, Huittinen–Forssa, Jylkän synkronikompensaattori ja lukuisat muut projektit, mahdollistavat asiakasliitettävyyden ja auttavat hallitsemaan siirtoja.
Verkkovahvistusten valmistumista odottaessa Etelä-Suomessa on kuitenkin tarvittu myös liityntärajoituksia ja käyttöön on otettu liityntöjen jonotusmenettely. Edellä mainittujen projektien lisäksi Fingridillä on käynnissä muun muassa Toivila–Hikiä, Helsingin 400 kV kaapeli, Tammiston kolmas muunto sekä jännitetuen lisäykset – hankkeita yhteensä noin miljardin euron arvosta, jotka ratkaisevat valmistuessaan Etelä-Suomen verkon pullonkaulat.
Voisiko kantaverkkoa rakentaa nopeammin? Kyllä voisi.
Kustannus- ja aikatauluongelmia tuo Suomen tie- ja rautatieinfra, joka ei kestä päämuuntajien kuljetuksia.
Juhlapuheista huolimatta verkon rakentamisen luvitus on paljon vaikeampaa kuin ennen. Nykyisin lunastusluvan keskimääräinen läpimenoaika on 1,5 tai liki 2 vuotta entisen noin puolen vuoden sijaan. Tie- ja rautatieinfra kärsii miljardien korjausvelasta ja aiheuttaa kustannus- ja aikatauluongelmia päämuuntajien kuljetuksiin – kyllä täältä saisi äkkiä vuoden nipistettyä pois ja kustannuksia karsittua.
Tällä hetkellä suurin kysyntä kohdistuu datakeskuksiin, akkuvarastoihin ja kaupunkien lämmityksen sähköistämiseen. Teemme parhaamme, että myös jatkossa kapasiteetti riittää kulutukselle ja tuotannolle hankkeiden eritahtisuudesta huolimatta.
Erityisen ilahduttava on juuri valmistunut Aurora Line, joka lisää Ruotsin ja Suomen välistä siirtokapasiteettia noin
30 prosenttia.
Timo Kiiveri
varatoimitusjohtaja
Fingrid
