Datakeskukset ja niiden vaikutukset sähkön riittävyyteen ja hintaan nousevat säännöllisesti pinnalle julkisessa keskustelussa. Valitettavan usein puhutaan kriittisessä sävyssä ja vain yhden kapean näkökulman kautta, vaikka asiaa on syytä tarkastella objektiivisesti ja kokonaisuutena.
Tosiasiassa Suomen uusiutuvan energian potentiaali on valtava. Suomessa on useiden tuhansien megawattien edestä pitkälle valmisteltuja uusiutuvan energian hankkeita, jotka odottavat, että puhtaalle sähkölle löytyy tarvitsijoita.
Pidemmällä aikavälillä puhtaan sähkön tuotanto Suomessa voidaan vielä moninkertaistaa. Sähköä runsaasti kuluttavat investoinnit, olivat ne sitten datakeskuksia tai muuta, antavat tuotantohankkeille signaalin edetä ja sähköjärjestelmä kasvaa sen mukana.
Datakeskusten vaikutuksia pitäisikin tarkastella vastuullisen sähkökansalaisen näkökulmasta.
Datakeskusten vaikutuksia pitäisikin tarkastella vastuullisen sähkökansalaisen näkökulmasta. Uusina isoina sähkön kulutuskohteina se voisi tarkoittaa kulutusta vastaavan uuden sähköntuotannon ostosopimusta ja osallistumista säävarman sähköntuotannon lisäämiseen järjestelmässä. Näin sekä datakeskukset että muu yhteiskunta voivat yhteisesti hyötyä puhtaasta ja kilpailukykyisestä sähkövarannosta.
Suomen sijaan useilla hankkeilla vaihtoehtona on Ruotsi tai muut Pohjoismaat.
On hyvä huomata, että datakeskusinvestointien siirtyminen läntisiin naapureihin vaikuttaa myös meillä samalla tavalla sähkön riittävyyteen ja hintaan. Olemme yhtä sähkömarkkinaa, ja kysynnän kasvu naapurimaassa vaikuttaa sähköjärjestelmään yli valtiorajojen. Sen sijaan positiiviset vaikutukset jäävät meillä saamatta.
Datakeskusten rakentaminen ja myöhemmin operointi työllistää täällä ja tuottaa verotuloja. Esimerkiksi Datakeskusten kansallisessa tiekartassa verotuloja arvioidaan ylittävän 100 miljoonaa euroa jo vuonna 2025.
Sähköjärjestelmän näkökulmasta datakeskukset ovat investointeina tervetulleita. Fingrid kehittää sähkön kantaverkkoa ja pyrkii ohjaamaan erityisesti uusia kulutuskohteita niihin osiin kantaverkkoa, jossa on tilaa.
Käymme tiivistä vuoropuhelua verkkoliityntää haluavien tahojen kanssa. Keskeistä on keskustella myös joustokyvyn merkityksestä, missä asiassa datakeskusten oma varavoima voi tarjota myös tukea koko sähköjärjestelmälle.
Fingridin 5,2 miljardin investointiohjelma mahdollistaa, että Suomen sähköjärjestelmään voi liittyä jopa 50 000 MW uutta sähköntuotantoa, kulutusta ja varastointia 2030-luvun puoliväliin mennessä.
Tavoitteenamme on, että Suomen sähköjärjestelmä on jatkossakin puhdas, varma ja Euroopan kilpailukykyisin.
Asta Sihvonen-Punkka
toimitusjohtaja
Fingrid Oyj
