Aina valmiina – varavoima

Milloin käytetään varavoimaa, milloin tehoreserviä? Kuinka usein niitä tarvitaan? Onko varavoimaa aina saatavilla riittävästi? Mihin tarkoitukseen tehdään tehotasapainoennuste?

017FG_0316

Kysymyksiin vastasivat Fingridin voimajärjestelmän käytöstä vastaava johtaja Reima Päivinen sekä varavoimalaitokset-yksikön päällikkö Sampsa Holmberg.

Varavoima

Fingrid vastaa Suomen sähköntuotannon ja -kulutuksen välisen hetkellisen tehotasapainon ylläpidosta eli tasehallinnasta ja häiriötilanteiden nopeasta selvittämisestä. Häiriötilanteita varten Fingridillä on käytössään nopeaa häiriöreserviä eli omia voimalaitoksia, vuokrattuja voimalaitoksia sekä ostettua reserviä, jotka yhdessä säätösähkömarkkinoilla olevan kapasiteetin kanssa muodostavat riittävän kapasiteetin eri vikatilanteita varten. Nopeaa häiriöreserviä on yhteensä yli 1 000 megawattia.

Fingridillä on 10 omaa varavoimalaitosta, joissa on yhteensä 23 voimalaitosyksikköä. Lisäksi Fingridillä on kuusi vuokrasopimusta varavoimalaitoksista.

Vuoden 2016 aikana varavoimaa on tarvittu noin kerran kuukaudessa. Varavoiman tarve vaihtelee vuosittain paljon.

Varavoima käynnistyy nopeasti. 10 minuutissa tehoa on saatavilla noin 900 MW ja 15 minuutissa koko yli 1 000 MW:n teho on käytettävissä. Täyttä tehomäärää on tarvittu muutaman kerran viime vuosina.

Häiriötilanteissa tarvitaan useimmiten yhtä tai muutamaa varavoimayksikköä, jotka ovat käynnissä muutaman tunnin kerrallaan. Yksiköiden käyttö määräytyy sen mukaan, mikä on asiakkaalle edullisinta.

Häiriötilanteita sähköverkossa aiheuttavat eniten rajasiirtoyhteyksien viat sekä isojen voimalaitosten irtoamiset verkosta. Nopea häiriöreservi on mitoitettu niin, että sillä pystytään kattamaan voimajärjestelmän sen hetken suurimman voimalaitosyksikön tai siirtoyhteyden mahdollisen vikaantumisen aiheuttama tehovaje.

Varavoimalaitoksilta vaaditaan 90 prosentin käynnistymisvarmuutta. Jokainen yksikkö testataan ja koekäytetään kuuden viikon välein.

Tehoreservi

Tehoreservi turvaa sähkön toimitusvarmuuden huippukulutustilanteissa talvikuukausina niissä tilanteissa, missä markkinaehtoista sähköä ei ole tarpeeksi saatavilla. Vuodesta 2007 voimassa ollutta tehoreservijärjestelmää on käytetty muutaman kerran. Tehoreservi perustuu lakiin; sen määrän ja siihen kuuluvat voimalaitokset ja kulutuskohteet päättää Energiavirasto, ja sen hallinnoinnista ja käyttöönotosta vastaa Fingrid.

Tehoreserviin Suomessa kuuluvat voimalaitokset tuottavat tarvittaessa energiaa 1.12.–28.2. välisenä aikana. Näitä Fingridin kanssa sopimus­suhteessa olevia laitoksia ovat Naistenlahden
ja Haapaveden voimalaitokset. Lisäksi tehoreserviin kuuluu kulutuspuolelta Suomenojan lämpöpumppu.
Voimalaitokset ovat 12 tunnin valmiudessa talvikuukausina ja muuna aikana 30 päivän valmiudessa.

Yhteensä ne voivat tuottaa 300 MW:n tehon. Energiavirasto on päättänyt tehoreservin määräksi seuraavalle kolmen vuoden jaksolle noin 600 MW, kausi vaihtuu ensi kesänä.

Tehotasapainoennuste

Fingridin laatii syksyllä seuraavan talven sähkön riittävyyden tehotasapainoennusteen. Siinä
arvioi­daan Suomen käytettävissä olevaa tuotan­tokapasi­teettia ja kulutuksen kasvua talven pakkasten myötä. Ennuste on tarkoitettu sekä asiakkaiden että median käyttöön.

Hetkellisen kulutuksen ennuste on ollut 15 000 MW jo monena vuonna peräkkäin, luku perustuu seurantatietoon. Tammikuussa 2016 tämä ylitettiin, kun syntyi ennätyksellinen kulutuspiikki. Tilanteesta selvittiin hyvin. Maamme sähkönkulutuksen huippuun vaikuttaa eniten pakkasen putoaminen pitempiaikaisesti –20 asteen alapuolelle Etelä-Suomessa, jossa suurkuluttajien ja sähkölämmitystä käyttävien kotitalouksien määrä on merkittävä.

– Ennuste kertoo, että sähköä Suomessa riittää. Aina on kuitenkin olemassa riski, että sähkönsaantiin voi tulla rajoituksia, koska olemme voimakkaasti tuonnin varassa. Ennuste myös herättelee vuosittain energiapoliittista keskustelua kotimaisen tuotannon määrästä ja sähkömarkkinoiden kehittämisestä, sanoo Reima Päivinen.

Fingridin lukuja käytetään osana pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden kanssa tehtävää yhteistä ennustetta. Samoin eurooppalaiset kantaverkkoyhtiöt tekevät vastaavan tehotasapainoennusteen, jossa Suomea koskevat tiedot ovat mukana.