Mikä Aurora Line?

Fingrid suunnittelee yhteistyössä Svenska Kraftnätin kanssa uutta sähkönsiirtoyhteyttä Pohjois-Ruotsin Messauresta Oulun alapuolelle Pyhänselkään. Noin 380 kilometriä pitkän yhdysjohdon kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa, ja se valmistuu vuonna 2025. Johtaja Jussi Jyrinsalo:

”Suomi–Ruotsi-yhteys on usein ollut pullonkaula. Tällöin sen siirtokapasiteetti ei riitä ja sähkön hinta Suomessa nousee.”

Miksi Aurora Line?

Uuden yhdysjohdon ansiosta sähkönsiirron kapasiteetti Suomen ja Ruotsin välillä kasvaa 65 prosenttia. Tällä on Jyrinsalon mukaan monia vaikutuksia:

  • Linja lieventää pullonkaulaa Suomen ja Ruotsin väliltä ja laskee näin sähkön hintaa Suomessa.
  • Se vähentää CO2-päästöjä, koska se mahdollistaa entistä enemmän tuulivoiman rakentamista molemmin puolin rajaa.
    ”Tuulivoima vaatii puskuria muista sähkön tuotantomuodoista. Tämä varmistaa, että tasapainottamiseen voi käyttää pohjoismaista vesivoimaa, eikä fossiilista sähköä Venäjältä tai Virosta.”
  • Se lisää käyttövarmuutta, vakauttaa verkkoa ja pienentää häiriöiden vaikutuksia.

Sähkönkäyttäjän näkökulma

SSAB:lla on tavoitteena olla CO2-vapaa teräsyhtiö vuonna 2045. Nykyisen hiiltä käyttävän masuuniprosessin tilalle tulee vetypelkistysprosessi, joka vaatii paljon aiempaa enemmän sähköä. Esimerkiksi Raahen tehtaan vuotuinen sähkönkulutus voi jopa kymmenkertaistua nykyisestä.

Päästöjen vähentäminen tapahtuu asteittain korvaamalla olemassa olevia prosesseja uusilla. Ensimmäiset muutokset tapahtuvat vielä tämän vuosikymmenen aikana. Energiapäällikkö Mikko Lepistö, SSAB:

”Uusi yhteys vakauttaa Suomen sähkömarkkinaa, tarjoaa stabiilimman investointiympäristön ja tukee näin sitä, että investointeja saadaan Suomeen.”

”Kasvavan kulutuksen johdosta on tärkeää, että sähkömarkkina toimii mahdollisimman hyvin molemmin puolin valtakunnan rajaa. Esimerkiksi viime vuonna aluehintaeroja oli paljon, mutta uusi yhteys turvaa saman hintatason eri alueilla.”

Miksi juuri tämä linjaus?

 

  • Perinteinen sähköjohto on sekä kustannustehokkaampi että verkon vakauden kannalta parempi vaihtoehto kuin merikaapeli.
  • Pohjois-Ruotsissa linjan alkupäässä tuotetaan paljon puhdasta vesi- ja tuulivoimaa, joten siellä on usein myös sähköylijäämää.
  • Suomen puolella syntyy yhteys tulevaan Metsälinjaan, joka kuljettaa sähköä pohjoisesta etelään, minne kulutus keskittyy.

Myös Ruotsi ja Baltia hyötyvät – EU:lta tukea Aurora-investointiin?

Suomen lisäksi Aurora Linesta on hyötyä laajemmalle alueelle, muistuttaa Fingridin Jussi Jyrinsalo.

  • Myös Ruotsi hyötyy vakaammasta verkosta ja laajemmasta sähkön markkina-alueesta, vaikka sähkön hinta Pohjois-Ruotsissa onkin usein alempi kuin Suomessa.
  • Ruotsin sisäiset sähkönsiirtoyhteydet pohjoisesta etelään kärsivät myös usein pullonkauloista, jotka Aurora Linen ansiosta on mahdollista ohittaa Suomen kautta.
  • Baltian maat noudattavat usein samaa sähkön hintatasoa kuin Suomi, joten Aurora Line laskee sähkön hintaa myös Baltiassa.

Aurora Line on kuitenkin epäsymmetrinen hanke: koska suurin osa sen hyödyistä kohdistuu Suomeen, Fingrid maksaa suurimman osan myös Ruotsin puolen investoinnista, kaikkiaan yli 200 miljoonaa euroa.

”Vaikka hanke hyödyttääkin eniten suomalaisia sähkönkäyttäjiä, on siitä myös laajempaa hyötyä koko Itämeren alueella. Toivommekin, että epäsymmetristä rahoitusta voisi kompensoida EU-tuella.”

Mikä CEF-rahoitus?

Aurora Linen suunnitteluun on saatu tukea EU:n CEF-rahoituksesta, ja Fingrid hakee tukea myös rakentamiseen yhdessä Svenska Kraftnätin kanssa.

  • Energiaverkot ovat yksi Verkkojen Eurooppa (Connecting Europe Facility) -rahoitusvälineen kolmesta osa-alueesta.
  • Tarkoitus on rakentaa puuttuvia yhteyksiä energiaverkkoihin ja edistää puhtaan energian käyttöä, eli Aurora Line sopii tarkoitukseen hyvin.
  • Tukea on mahdollista saada puolet kokonaisinvestoinnin määrästä.

Entä jos tukea ei myönnetä?

Jos CEF-rahoitusta ei saataisi, pyrittäisiin investointi toteuttamaan joka tapauksessa. Fingrid käyttäisi siihen siinä tapauksessa pullonkaula- ja tariffituloja.

Artikkeli on julkaistu MustRead-uutiskirjeessä 9.3.2021.

 

Kommentit

  1. Miksi linjaa kuvaava “kartta” on noin epäselvä ja vielä piilotettu ison tekstin alle? Yhteyden itäpää näyttäisi kartan mukaan osuvan Tornionliepeille eikä Oulun “alapuolelle”.

    Voin toki kuvitella esim. ns. turvallisuussyitä linjan oikean sijainnin verhoamiseen. Silti olisi reilua julkaista vähemmän ristiriitainen tieto linjauksesta kuin yllä tarjottu..

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *