Fingridin ict-yksikössä otettiin tammikuussa käyttöön uusi sovelluskehityksen palvelu DoIT. Uusi tapa tuottaa digitaalisia palveluita syntyi tarpeesta kehittää nopeasti asiakkaiden kaipaamia ratkaisuja, joita ei ollut saatavilla markkinoilta.

DoIT:sta vastaavaa neljän hengen tiimiä johtaa Fingridissä ICT-liiketoimintapalveluiden yksikön päällikkö Nina Kujala. Muilla tiimin jäsenillä on kullakin oma roolinsa DoIT-prosessissa esimerkiksi tuotantotiimien perehdyttäjänä tai teknologiavastaavana. Roolit menevät kuitenkin osittain ristiin, jotta palvelun jatkuvuus voidaan taata kaikissa tilanteissa.

Kujalan mukaan DoIT on maailmalla käytetyistä ketteristä menetelmistä kuten Scrumista ja DevSecOps:sta koottu toimintamalli, joka on muokattu sopimaan Fingridin yhteiskunnan kannalta kriittiseen toimintaympäristöön.

– Vaikka Fingridissä on aiemmin hyödynnetty vastaavia menetelmiä yksittäisissä projekteissa, vakioitu toimintatapa on puuttunut, Kujala kertoo.

Nopeita kehityssprinttejä ja skaalautuvia tiimejä

DoIT:n menetelmin toteutettavat sovellukset saavat alkunsa Fingridin liiketoiminnassa tunnistetuista tarpeista.

– Aina kun liiketoiminta ei löydä sopivaa sovellusta suoraan kaupan hyllyltä, voidaan se tehdä DoIT:ssa. Emme ole vielä kertaakaan sanoneet ei, DoIT:n palveluomistaja Hannu Sintonen kertoo.

Sintonen hoitaa muun muassa DoIT:n resursointia ja vastaa siitä, että kehitysprojektit etenevät sovitun toimintamallin mukaisesti. Hänen mukaansa kehitystiimit skaalautuvat sovelluksen laajuuden ja haastavuuden mukaan. Jokainen kehitysprojektin vaihe on vakioitu ja hidastavia pullonkauloja on purettu.

– Perinteisessä mallissa sovellusprojektit alkavat julkisella hankinnalla. DoIT:ssa meillä on valmiiksi kilpailutetut palvelutoimittajat, joista allokoimme tekijät projekteille. Myös palaverikäytännöt, töiden hallinnointi, käytettävät teknologiat sekä sovellusten siirto tuotantoon ja ylläpitoon on standardoitu.

Ulkopuolisten palvelutoimittajien rinnalla DoIT-palvelussa ja projekteissa hyödynnetään koko Fingiridin ICT-yksikön osaamista.

Scrum Masterit tukevat kehitystiimejä

Sovelluskehitys tapahtuu DoIT:ssa Scrum-mallin mukaisesti kahden viikon sprinteissä. Sprinteille asetetaan tavoitteet, jotka koostuvat kehitettävistä tuoteominaisuuksista. Sprintin päätyttyä arvioidaan, päästiinkö tavoitteeseen ja sovitaan jatkosprintille uusi tavoite. Tiimin työkuormaa koordinoi liiketoiminnan tuoteomistaja yhdessä Scrum Masterin kanssa.

DoIT:n Scrum Masterina työskentelevän Mikko Porasen tehtäviin kuuluu muun muassa liiketoiminnan tuoteomistajien ja kehitystiimien perehdyttäminen mallin toimintaan.

– Projektin alussa käymme liiketoiminnan tuoteomistajan kanssa läpi sprinttien palaverikäytäntöjä ja DevOps-työkalujen käyttöä, projektinhallintaa ja kehitysjonoa. Osalle ketterän kehittämisen menetelmät ovat tuttuja. Osalle vieraampia ja silloin perehdytetään enemmän.

– Sprinttipalaverit ovat parasta harjoitusta. Viimeistään toisen sprintin alkaessa toimintatavat ovat tuoteomistajan ja muiden tiimiläisten hallussa. Kun toimintamallin oppii, voi luottaa prosessiin, Poranen kertoo.

Porasen lisäksi Scrum Masterin roolissa DoIT-tiimissä työskentelee Viljami Rahikainen. Myös Rahikainen tukee kehitystiimejä kaikissa projektien vaiheissa, mutta on erikoistunut valmistuneiden sovellusten siirtämiseen tuotantoon ja ylläpitoon.

– Kun kehitysprojekti valmistuu, liiketoiminnan tuoteomistajasta tulee sovellusvastaava ja kehitystiimi vastaa myös sovelluksen ylläpidosta. Opastan tiimejä tässä tuotantoon siirtymisessä ja käytönaikaisen tuen sopimisessa, Rahikainen kertoo.

Uusinta pilviteknologiaa hyödyntäen

DoIT:ssa syntyvät palvelut toteutetaan lähtökohtaisesti pilviteknologian avulla. Teknologiasta DoIT-tiimissä vastaa aiemmin muun muassa konesali- ja pilviteknologian parissa Fingridissä työskennellyt Olli Aaltonen.

– Pyrin löytämään parhaan teknologian ja arkkitehtuurin jokaiselle tuotteelle yhdessä kehitystiimien kanssa. Lisäksi varmistan, että sovellusten kehitys ei laahaa sen takia, että emme osaa hyödyntää uusinta teknologiaa.

Aaltosen mukaan DoIT-toimintamalli sopii myös kriittisten ja konesaleissa toimivien sovellusten kehitykseen – esimerkiksi kantaverkon valvomon tarpeisiin.

– Sovellukset voidaan suunnitella toimimaan hybridisti sekä pilvessä että konesaleissa niin, ettei toimintavarmuus vaarannu esimerkiksi suurhäiriötilanteessa.

Parikymmentä projektia kehityksessä ja ylläpidossa

Ensimmäinen DoIT:ssa toteutettu ja edelleen kehittyvä palvelu on palvelutoimittajien Oma Fingrid. Palvelu on osa Fingridin uutta extranet-palvelukokonaisuutta. Käyttäjät ovat pilotoineet palvelua kehitystyön aikana. DoIT-mallin mukaisesti ensimmäisen version julkaisemisen jälkeen kehitystiimi ylläpitää palvelua ja jatkokehittää sitä käyttäjien tarpeita mukaillen.

Yhteensä kehitettäviä ja ylläpidettäviä projekteja on DoIT-mallissa reilut parikymmentä. Kehitysvaiheessa on tällä hetkellä muun muassa Tasevirheen ennustus -palvelu.

– Palvelu ennustaa viiden minuutin välein verkon sähkön kulutuksen ja tuotannon tasapainoa. Se auttaa valvomon operaattoreita tasapainottamaan tulevien hetkien tasevirhettä, Poranen kertoo.

Tuotantovaiheeseen on parhaillaan siirtymässä esimerkiksi Kuvien asiasanoitus -palvelu, joka kehitettiin Fingridin viestinnän tarpeeseen.

– Fingridin viestinnässä haluttiin vähentää kuvapankin hallinnointiin kuluvaa manuaalista työtä. Aiemmin, kun pankkiin on viety uusi kuvia – esimerkiksi uudesta sähköasemasta – kuvien avainsanat on pitänyt syöttää manuaalisesti järjestelmään, Aaltonen kertoo.

DoIT-projektissa syntyi kuudessa kahden viikon sprintissä sovellus, johon kehitettiin 41 ominaisuutta.

– Projektissa oli mukana yksi tuoteomistaja, muutama asiantuntija liiketoiminnan puolelta, yksi Scrum Master sekä yksi kehittäjä, joka teki projektin aikana töitä 50 prosentin työpanoksella, Sintonen kertoo.

Nyt pilvessä toimiva Kuvien asiasanoitus -sovellus käy läpi uudet kuvat automaattisesti ja kuvantunnistuksen avulla ehdottaa niille asiasanoja.

– Viestinnän henkilön tehtäväksi jää tarkistaa ehdotetut avainsanat, muokata niitä tarvittaessa ja yhdellä painalluksella viedä koko näkymä kuvapankkiin. Lisäksi sovellusta voi opettaa tunnistamaan kuvista uusia avainsanoja, Aaltonen kertoo.

Uusi toimintamalli leviää Fingridissä

Kaikista DoIT-projekteista kerätään opit talteen ja konseptia kehitetään jatkuvasti kokemusten perusteella. Tiimiläisten mukaan liiketoiminnalta ja ICT:ltä saatu palaute on ollut pelkästään hyvää.

– Palvelun jalkautus on onnistunut hyvin. Kun korona iski keväällä, siirryimme täysin etätyöhön. Silti projektit ovat pysyneet aikataulussa ja jälki on ollut laadukasta, Kujala kertoo.

Liiketoiminnan tarpeisiin vastaavan sovelluskehityksen lisäksi DoIT-tiimin tavoitteena on yhtenäistää Fingridin sovelluskehityskäytäntöjä ja jalkauttaa ketteriä menetelmiä koko organisaatioon.

– Kun DoIT-putkeen laittaa tarpeen, sieltä tulee ulos laadukas ja ICT:lle helposti ylläpidettävä sovellus. Liiketoiminta on tiiviin osallistumisen ansiosta koko ajan perillä projektin etenemisestä. Sen myötä DoIT:stä on innostuttu myös ICT-yksikön ulkopuolella, ja olemme sparranneet asiakkaitakin ketterien menetelmien käyttöönotossa. Meiltä voi aina kysyä neuvoja, Kujala sanoo.

Kun koronan luomat poikkeusolot hellittävät, kehitystiimien on tarkoitus työskennellä Fingridin Helsingin toimipisteen vieressä sijaitsevissa DoIT:n omissa tiloissa.

– Haluamme luoda DoIT:sta houkuttelevan yhteisön niin kehittäjille kuin liiketoiminnalle. Yhteisön, jossa on innostavaa olla töissä ja mahdollisuus verkostoitua muiden firmojen kollegoiden kanssa. Nyt olemme järjestäneet erilaisia demotilaisuuksiakin etänä. Uskomme, että toimintamalli toimii hyvin hybridimallilla, eli teemme töitä sekä etä- että lähityönä, Sintonen kertoo.