DoIT pistää vauhtia palveluiden kehitykseen

Jaa
Tammikuussa käyttöönotettu DoIT-palvelu on tuonut Fingridin digitaalisten palveluiden kehittämiseen ketteryyttä ja lisännyt yhdessä tekemistä. DoIT pilkkoo kehitystyön lyhyiksi ja jatkuviksi parin viikon sprinteiksi ja tuottaa laadukasta jälkeä. Ensimmäisenä on pilotoitu palvelutoimittajien OmaFingrid-palvelua.

Fingridin ict-yksikössä otettiin tammikuussa käyttöön uusi sovelluskehityksen palvelu DoIT. Uusi tapa tuottaa digitaalisia palveluita syntyi tarpeesta kehittää nopeasti asiakkaiden kaipaamia ratkaisuja, joita ei ollut saatavilla markkinoilta.

DoIT:sta vastaavaa neljän hengen tiimiä johtaa Fingridissä ICT-liiketoimintapalveluiden yksikön päällikkö Nina Kujala. Muilla tiimin jäsenillä on kullakin oma roolinsa DoIT-prosessissa esimerkiksi tuotantotiimien perehdyttäjänä tai teknologiavastaavana. Roolit menevät kuitenkin osittain ristiin, jotta palvelun jatkuvuus voidaan taata kaikissa tilanteissa.

Kujalan mukaan DoIT on maailmalla käytetyistä ketteristä menetelmistä kuten Scrumista ja DevSecOps:sta koottu toimintamalli, joka on muokattu sopimaan Fingridin yhteiskunnan kannalta kriittiseen toimintaympäristöön.

– Vaikka Fingridissä on aiemmin hyödynnetty vastaavia menetelmiä yksittäisissä projekteissa, vakioitu toimintatapa on puuttunut, Kujala kertoo.

Nopeita kehityssprinttejä ja skaalautuvia tiimejä

DoIT-tiimin mukaan on kunnia-asia olla toteuttamassa uusinta teknologiaa hyödyntäviä palveluita, jotka tukevat koko Suomen sähköverkkoa. Kuvassa Nina Kujala (vas.), Mikko Poranen, Viljami Rahikainen, Olli Aaltonen ja Hannu Sintonen.

DoIT:n menetelmin toteutettavat sovellukset saavat alkunsa Fingridin liiketoiminnassa tunnistetuista tarpeista.

– Aina kun liiketoiminta ei löydä sopivaa sovellusta suoraan kaupan hyllyltä, voidaan se tehdä DoIT:ssa. Emme ole vielä kertaakaan sanoneet ei, DoIT:n palveluomistaja Hannu Sintonen kertoo.

Sintonen hoitaa muun muassa DoIT:n resursointia ja vastaa siitä, että kehitysprojektit etenevät sovitun toimintamallin mukaisesti. Hänen mukaansa kehitystiimit skaalautuvat sovelluksen laajuuden ja haastavuuden mukaan. Jokainen kehitysprojektin vaihe on vakioitu ja hidastavia pullonkauloja on purettu.

– Perinteisessä mallissa sovellusprojektit alkavat julkisella hankinnalla. DoIT:ssa meillä on valmiiksi kilpailutetut palvelutoimittajat, joista allokoimme tekijät projekteille. Myös palaverikäytännöt, töiden hallinnointi, käytettävät teknologiat sekä sovellusten siirto tuotantoon ja ylläpitoon on standardoitu.

Ulkopuolisten palvelutoimittajien rinnalla DoIT-palvelussa ja projekteissa hyödynnetään koko Fingiridin ICT-yksikön osaamista.

Scrum Masterit tukevat kehitystiimejä

Sovelluskehitys tapahtuu DoIT:ssa Scrum-mallin mukaisesti kahden viikon sprinteissä. Sprinteille asetetaan tavoitteet, jotka koostuvat kehitettävistä tuoteominaisuuksista. Sprintin päätyttyä arvioidaan, päästiinkö tavoitteeseen ja sovitaan jatkosprintille uusi tavoite. Tiimin työkuormaa koordinoi liiketoiminnan tuoteomistaja yhdessä Scrum Masterin kanssa.

DoIT:n Scrum Masterina työskentelevän Mikko Porasen tehtäviin kuuluu muun muassa liiketoiminnan tuoteomistajien ja kehitystiimien perehdyttäminen mallin toimintaan.

– Projektin alussa käymme liiketoiminnan tuoteomistajan kanssa läpi sprinttien palaverikäytäntöjä ja DevOps-työkalujen käyttöä, projektinhallintaa ja kehitysjonoa. Osalle ketterän kehittämisen menetelmät ovat tuttuja. Osalle vieraampia ja silloin perehdytetään enemmän.

– Sprinttipalaverit ovat parasta harjoitusta. Viimeistään toisen sprintin alkaessa toimintatavat ovat tuoteomistajan ja muiden tiimiläisten hallussa. Kun toimintamallin oppii, voi luottaa prosessiin, Poranen kertoo.

Porasen lisäksi Scrum Masterin roolissa DoIT-tiimissä työskentelee Viljami Rahikainen. Myös Rahikainen tukee kehitystiimejä kaikissa projektien vaiheissa, mutta on erikoistunut valmistuneiden sovellusten siirtämiseen tuotantoon ja ylläpitoon.

– Kun kehitysprojekti valmistuu, liiketoiminnan tuoteomistajasta tulee sovellusvastaava ja kehitystiimi vastaa myös sovelluksen ylläpidosta. Opastan tiimejä tässä tuotantoon siirtymisessä ja käytönaikaisen tuen sopimisessa, Rahikainen kertoo.

Uusinta pilviteknologiaa hyödyntäen

DoIT:ssa syntyvät palvelut toteutetaan lähtökohtaisesti pilviteknologian avulla. Teknologiasta DoIT-tiimissä vastaa aiemmin muun muassa konesali- ja pilviteknologian parissa Fingridissä työskennellyt Olli Aaltonen.

– Pyrin löytämään parhaan teknologian ja arkkitehtuurin jokaiselle tuotteelle yhdessä kehitystiimien kanssa. Lisäksi varmistan, että sovellusten kehitys ei laahaa sen takia, että emme osaa hyödyntää uusinta teknologiaa.

Aaltosen mukaan DoIT-toimintamalli sopii myös kriittisten ja konesaleissa toimivien sovellusten kehitykseen – esimerkiksi kantaverkon valvomon tarpeisiin.

– Sovellukset voidaan suunnitella toimimaan hybridisti sekä pilvessä että konesaleissa niin, ettei toimintavarmuus vaarannu esimerkiksi suurhäiriötilanteessa.

Parikymmentä projektia kehityksessä ja ylläpidossa

Ensimmäinen DoIT:ssa toteutettu ja edelleen kehittyvä palvelu on palvelutoimittajien Oma Fingrid. Palvelu on osa Fingridin uutta extranet-palvelukokonaisuutta. Käyttäjät ovat pilotoineet palvelua kehitystyön aikana. DoIT-mallin mukaisesti ensimmäisen version julkaisemisen jälkeen kehitystiimi ylläpitää palvelua ja jatkokehittää sitä käyttäjien tarpeita mukaillen.

Yhteensä kehitettäviä ja ylläpidettäviä projekteja on DoIT-mallissa reilut parikymmentä. Kehitysvaiheessa on tällä hetkellä muun muassa Tasevirheen ennustus -palvelu.

– Palvelu ennustaa viiden minuutin välein verkon sähkön kulutuksen ja tuotannon tasapainoa. Se auttaa valvomon operaattoreita tasapainottamaan tulevien hetkien tasevirhettä, Poranen kertoo.

Tuotantovaiheeseen on parhaillaan siirtymässä esimerkiksi Kuvien asiasanoitus -palvelu, joka kehitettiin Fingridin viestinnän tarpeeseen.

– Fingridin viestinnässä haluttiin vähentää kuvapankin hallinnointiin kuluvaa manuaalista työtä. Aiemmin, kun pankkiin on viety uusi kuvia – esimerkiksi uudesta sähköasemasta – kuvien avainsanat on pitänyt syöttää manuaalisesti järjestelmään, Aaltonen kertoo.

DoIT-projektissa syntyi kuudessa kahden viikon sprintissä sovellus, johon kehitettiin 41 ominaisuutta.

– Projektissa oli mukana yksi tuoteomistaja, muutama asiantuntija liiketoiminnan puolelta, yksi Scrum Master sekä yksi kehittäjä, joka teki projektin aikana töitä 50 prosentin työpanoksella, Sintonen kertoo.

Nyt pilvessä toimiva Kuvien asiasanoitus -sovellus käy läpi uudet kuvat automaattisesti ja kuvantunnistuksen avulla ehdottaa niille asiasanoja.

– Viestinnän henkilön tehtäväksi jää tarkistaa ehdotetut avainsanat, muokata niitä tarvittaessa ja yhdellä painalluksella viedä koko näkymä kuvapankkiin. Lisäksi sovellusta voi opettaa tunnistamaan kuvista uusia avainsanoja, Aaltonen kertoo.

Uusi toimintamalli leviää Fingridissä

Kaikista DoIT-projekteista kerätään opit talteen ja konseptia kehitetään jatkuvasti kokemusten perusteella. Tiimiläisten mukaan liiketoiminnalta ja ICT:ltä saatu palaute on ollut pelkästään hyvää.

– Palvelun jalkautus on onnistunut hyvin. Kun korona iski keväällä, siirryimme täysin etätyöhön. Silti projektit ovat pysyneet aikataulussa ja jälki on ollut laadukasta, Kujala kertoo.

Liiketoiminnan tarpeisiin vastaavan sovelluskehityksen lisäksi DoIT-tiimin tavoitteena on yhtenäistää Fingridin sovelluskehityskäytäntöjä ja jalkauttaa ketteriä menetelmiä koko organisaatioon.

– Kun DoIT-putkeen laittaa tarpeen, sieltä tulee ulos laadukas ja ICT:lle helposti ylläpidettävä sovellus. Liiketoiminta on tiiviin osallistumisen ansiosta koko ajan perillä projektin etenemisestä. Sen myötä DoIT:stä on innostuttu myös ICT-yksikön ulkopuolella, ja olemme sparranneet asiakkaitakin ketterien menetelmien käyttöönotossa. Meiltä voi aina kysyä neuvoja, Kujala sanoo.

Kun koronan luomat poikkeusolot hellittävät, kehitystiimien on tarkoitus työskennellä Fingridin Helsingin toimipisteen vieressä sijaitsevissa DoIT:n omissa tiloissa.

– Haluamme luoda DoIT:sta houkuttelevan yhteisön niin kehittäjille kuin liiketoiminnalle. Yhteisön, jossa on innostavaa olla töissä ja mahdollisuus verkostoitua muiden firmojen kollegoiden kanssa. Nyt olemme järjestäneet erilaisia demotilaisuuksiakin etänä. Uskomme, että toimintamalli toimii hyvin hybridimallilla, eli teemme töitä sekä etä- että lähityönä, Sintonen kertoo.

Digitaalinen valvonta ehkäisee laiterikkoja ja tuo säästöjä

Digitaalisten valvontaratkaisujen kehittäminen on edennyt Fingridissä niin hyvin, että vuoteen 2025 mennessä valtaosa yhtiön sähköasemista voi siirtyä digitaalisen valvonnan piiriin. Laitteiden kuntotietoa jatkuvasti mittaavat sensorijärjestelmät tehostavat kunnossapitoa ja varmentavat kantaverkon toimintavarmuutta. Kyseessä on kansainvälisestikin katsottuna edelläkävijähanke.

Vaikka kantaverkon toimitusvarmuus on hyvä, Fingridin sähköasemilla esiintyy satunnaisesti tyyppivikoja ja joskus myös laiteräjähdyksiä, jotka häiritsevät sähkönsiirtoa ja aiheuttavat kustannuksia. Fingridin verkon elinkaarihallinta-, digitalisaatio- ja ict-yksiköt ovat yhteisvoimin viimeisen viiden vuoden aikana tutkineet, miten sähköasemien laitteiston toimintavarmuutta voitaisiin parantaa digitaalisten valvontaratkaisujen avulla.

– Vuoden 2016 paikkeilla huomasimme, että IoT-teknologia oli kehittynyt pisteeseen, jossa myös sähköasemien valvonnan digitalisointi alkoi näyttää mahdolliselta, kertoo sähköasemien digitaalisia valvontajärjestelmiä kehittävän hankkeen projektipäällikkö, Fingridin vanhempi asiantuntija Tuomas Laitinen.

Hyödyt, kuten kunnossapidon tehostuminen ja laiterikkojen ehkäisy olivat selviä. Suurin kysymys oli, miten muutoksen voisi tehdä kustannustehokkaasti ja aidosti skaalautuvana. Markkinoilla ei ollut täysin valmiita sähköasemille sopivia valvontajärjestelmiä. Kumppaneita niiden kehitykseen on löydetty muun muassa innovaatiokilpailuiden avulla.

Kriittiset laitteet edellä

Kehitystyössä on Laitisen mukaan keskitytty toistaiseksi pääosin niihin laiteryhmiin, joissa ongelmia esiintyy useimmin ja joiden vikaantuminen on toimintavarmuuden kannalta kriittistä.

– Mittausjärjestelyjä on toteutettu perinteisiä mittauksia nykyaikaistaen ja mukaan on otettu myös uusia menetelmiä. Esimerkiksi laiteviasta kertovia ääniä, joita aiemmin tunnistettiin korvakuulolla, pyritään jatkossa huomaamaan akustisen anturijärjestelmän avulla. Järjestelmä tallentaa laitteen ääntä ja vertaa sitä normaalisti toimivan laitteen ääniprofiiliin, Laitinen esittelee.

Laiteräjähdyksiin johtavien vikojen huomaamista taas pyritään ennakoimaan muun muassa laitteiden sähköpurkauksia mittaavilla sensoreilla. Oikeanlaisten sensoreiden ja mittaustapojen löytäminen on kuitenkin vain yksi osa kehitystyötä.

– Olemme kehittäneet datansiirtoa ja laitteiden kunnosta kertovan datan louhimista sähköasemalta saatavasta datamassasta. Lisäksi reaaliaikainen tieto pitää tuoda ja esittää loppukäyttäjälle niin, että hän voi tehdä oikeat päätökset, Laitinen kertoo.

Tavoitteena on, että tietyissä laiteryhmissä aikaperusteisen huollon sijaan jatkossa sähköasemalle mennään korjaustöihin pääosin silloin, kun automaattiset valvontajärjestelmät huomaavat poikkeaman.

Digivalvonta kattavaksi 2025 mennessä

Digitaalisten valvontajärjestelmien ensimmäinen kehitysvaihe saatiin maaliin onnistuneesti viime keväänä. Laitisen mukaan valvontajärjestelmä toimii nyt kokonaisuutena.

– Hanke etenee vaiheittain ja seuraavana vuorossa on jo kehitettyjen järjestelmien jalkauttaminen sähköasemille jatkuvan kehityksen rinnalla. Tiettyjen laiteryhmien ylläpitomallimuutoksesta syntyvillä säästöillä katetaan seuraavien asemien valvontaratkaisujen päivityksiä.

Tavoitteena on, että vuonna 2025 digitaaliset valvontaratkaisut ovat käytössä valtaosalla Fingridin sähköasemista. Se tarkoittaa kymmeniä tuhansia sensoreita ja valtavaa datamäärää hallittavaksi.

– Edessä on iso ja toimialalla myös kansainvälisellä tasolla harvinainen muutos, joka parantaa kunnossapidon tehokkuutta sekä verkon käytettävyyttä ja luotettavuutta. Tavoitteena on, että saamme kaikilta sähköasemilta jatkuvaa tietoa laitteiden toiminnasta. Sen avulla opimme lisää laitteista, ja sitä kautta pystymme varmentamaan verkon luotettavuutta.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Fingrid Oyj
Läkkisepäntie 21
00620 Helsinki
Puh. 030 395 5267

Fingrid.fi
Evästeasetukset
Tietosuojaseloste

Fingrid on suomalaisten kantaverkkoyhtiö. Turvaamme asiakkaille ja yhteiskunnalle varman sähkön ja muovaamme kustannustehokkaasti tulevaisuuden puhdasta, markkinaehtoista sähköjärjestelmää.