Fingridille aktiivinen osallistuminen on kannattavaa. Sen lisäksi, että voimme auttaa muotoilemaan lainsäädännöstä vahvempaa ja tarkoituksenmukaisempaa, voimme auttaa sidosryhmiämme ymmärtämään, miten säännöt vaikuttavat niihin. Lisäksi voimme hyödyntää sidosryhmien näkemyksiä laadinta- ja täytäntöönpanoprosessin aikana.
Vuonna 2026 verkkosääntöjen ja suuntaviivojen laatimisessa ja uudistamisessa riittää töitä.
Mitä verkkosäännöt ja suuntaviivat ovat? Lyhyesti sanottuna niissä vahvistetaan yhdenmukaistetut ja yksityiskohtaiset säännöt ja järjestelyt Euroopan sähkön sisämarkkinoille. Säännöt ovat oikeudellisesti sitovia, ja niitä sovelletaan kaikissa EU-maissa ja EU:n lainsäädäntöä soveltavissa maissa, kuten Norjassa.
Säännöt kattavat sähkömarkkinoiden kolme ulottuvuutta: liittymisen verkkoon, verkonkäytön ja markkinat. Nykyiset verkkosäännöt ja suuntaviivat on ryhmitelty näihin kolmeen luokkaan. Markkinaosapuolille tutuimpia lienevät markkinasäännöt kapasiteetin jakamista ja ylikuormituksen hallintaa koskevat suuntaviivat (CACM GL), pitkän aikavälin kapasiteetin jakamista koskevat suuntaviivat (FCA GL) ja sähköjärjestelmän tasehallintaa koskevat suuntaviivat (EB GL).
Ennen kuin sukellamme syvemmälle verkkosääntöjen ja suuntaviivojen maailmaan, on hyvä tarkastella niiden asemaa Euroopan sähkömarkkinoiden sääntely-ympäristössä ja perehtyä siihen, miksi niitä tarvitaan.
Ylimmällä tasolla EU:n asetusten ja direktiivien muodostama lainsäädäntö luo peruskehyksen ja yleiset periaatteet yksityiskohtaisemmille säännöksille.
Lainsäädäntö pannaan täytäntöön verkkosäännöillä ja suuntaviivoilla, jotka toimivat siten täytäntöönpanoasetuksina. Euroopan komissio laatii ne yhteistyössä ACERin ja jäsenvaltioiden kanssa, ja laadinnassa huomioidaan siirtoverkonhaltijoiden ja muiden keskeisten sidosryhmien näkemykset.
Verkkosäännöissä ja suuntaviivoissa määritellään tarkemmin kunkin tahon tehtävät ja täsmennetään, missä aikataulussa ja millä tavalla korkeamman lainsäädännön yleiset säännökset pannaan täytäntöön.
Asioiden monimutkaisuutta lisää se, että tehtävien, aikataulujen ja toteutustapojen määrittelyä varten on laadittava uusia vaatimuksia, nimittäin ehtoja ja menetelmiä (Terms, Conditions and Methodologies – TCMs). Tämä johtuu siitä, että suuntaviivoissa, kuten CACM:ssä, yleensä vain yksilöidään ne asiakokonaisuudet, joihin liittyvät säännöt on laadittava tietyn aikataulun puitteissa.
Suuntaviivoja voidaan pitää lähtökohtana vuosia kestävälle kehitys- ja täytäntöönpanoprosessille.
Esimerkiksi CACM-suuntaviivoissa määrätään alueellisten kapasiteettilaskennan menetelmien, kuten pohjoismaisen flow based ‑menetelmän, kehittämisestä. Menetelmien varsinainen kehittäminen ja täytäntöönpano ovat kuitenkin siirtoverkonhaltijoiden vastuulla, ja toteutus on tehtävä tiiviissä yhteistyössä asianomaisten sidosryhmien kanssa.
Suuntaviivoja voidaan siis pitää lähtökohtana vuosia kestävälle kehitys- ja täytäntöönpanoprosessille.
CACM-suuntaviivoja voi käyttää tässäkin esimerkkinä. Se oli ensimmäinen hyväksytty markkinasääntö ja tuli voimaan yli kymmenen vuotta sitten, mutta sen täysimääräinen täytäntöönpano on kestänyt vuosia.
Kesällä 2024 käyttöön otettu Euroopan sähkömarkkinoiden päivänsisäinen huutokauppajärjestelmä on yksi viimeisimmistä merkittävistä uudistuksista, jotka perustuvat CACM-suuntaviivoihin. Se on suora seuraus CACM-suuntaviivojen 55. artiklasta, jonka mukaan siirtoverkonhaltijoiden on voitava hinnoitella alueiden välinen siirtokapasiteetti päivänsisäisellä markkinalla.
Verkkosääntöjen kehitys vuonna 2026 ja sen jälkeen
• CACM-, SO-, FCA- ja EB-suuntaviivat on tarkoitus uudistaa lähitulevaisuudessa
• CACM-suuntaviivojen uudistuksessa vahvistetaan ajantasaistettu sääntelykehys vuorokausi- ja päivänsisäinen-markkinoille
• FCA-suuntaviivojen uudistuksessa päivitetään pitkän aikavälin suojausmarkkinoita koskeva sääntelykehys
Nykyisten, vuosina 2015–2017 voimaan astuneiden markkinasääntöjen täytäntöönpano on jo saatu päätökseen. On tullut aika saattaa ne ajan tasalle, sillä markkinat ja sähköjärjestelmän tarpeet ovat kehittyneet.
Ensimmäisenä uudistetaan CACM-suuntaviivat, joiden muutosprosessin Euroopan komissio käynnisti kesällä 2021. Energian hintakriisi keskeytti prosessin seuraavana vuonna, ja lainsäätäjien huomio siirtyi Ukrainan sodan aiheuttamien hintahäiriöiden lieventämiseen.
Prosessi on nyt kuitenkin jälleen käynnissä, ja komissio on julkaissut jäsenvaltioille kaksi luonnosta uudistetuista CACM-suuntaviivoista ja uudistukseen liittyvistä muutoksista sähkön siirtoverkon käyttöä koskeviin suuntaviivoihin (SO GL).
Siirtoverkonhaltijat ja sähköpörssit – eli ne sidosryhmät, joihin CACM-suuntaviivat keskeisimmin vaikuttavat – ovat seuranneet valmisteluprosessia tiiviisti ja esittäneet komissiolle omia kommenttejaan ja näkemyksiään.
CACM-suuntaviivat ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan päivänsisäisten ja vuorokausimarkkinoiden tehokkaan toiminnan kannalta, minkä vuoksi ne ovat saaneet paljon huomiota markkinaosapuolilta.
Uudistetut suuntaviivat ovat laaja-alaiset, joten niiden toimeenpano ei tule olemaan helppoa, mitä se ei ollut ensimmäiselläkään kerralla. Tavoitteena on kuitenkin saattaa lainsäädäntö voimaan tämän vuoden aikana.
Seuraavaksi on määrä uudistaa FCA-suuntaviivat, jotka sääntelevät pitkän aikavälin suojausmarkkinoiden järjestämistä.
Markkinatoimijoiden suojaustarpeet ovat kehittyneet sen jälkeen, kun FCA-suuntaviivat hyväksyttiin vuonna 2016, ja markkinarakenteen uudelleenjärjestely on tarpeen paremman palvelun takaamiseksi osallistujille. Uudistuksessa tarkastellaan keskeisiä kysymyksiä, kuten hintojen sitovuutta, kauppapaikkojen maantieteellistä laajuutta ja tuotteiden maturiteetteja.
Kaikki näistä ovat pitkän aikavälin suojausmarkkinoilla kiistanalaisia aiheita, eikä vähiten siksi, että niillä on sidosryhmille merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Ennen suuntaviivojen yksityiskohtaisempaa laatimista komissio toteuttaa vaikutusten arvioinnin, jonka on määrä valmistua helmikuun aikana.
EB-suuntaviivat tarjoavat yksityiskohtaiset puitteet tasehallintamarkkinoiden toiminnalle ja järjestämiselle. Niiden tarkistaminen on vasta alkuvaiheessa ja pääsee todennäköisesti kunnolla käyntiin vasta sitten, kun CACM- ja FCA-suuntaviivat on hyväksytty tai saatu lähes valmiiksi.
Fingridin merkitys verkkosääntöjen ja suuntaviivojen laatimisessa
Kuten kaikki EU-prosessit, verkkosääntöjen laatiminen, täytäntöönpano ja muuttaminen on alati jatkuvaa kehitystä ja hienosäätöä, jossa on aika ajoin intensiivisempiä jaksoja, kuten nyt.
Tämä vaatii Fingridiltä ja muilta siirtoverkonhaltijoilta runsaasti resursseja, mutta aktiivinen osallistuminen kannattaa.
Sen lisäksi, että voimme auttaa muotoilemaan lainsäädännöstä vahvempaa ja tarkoituksenmukaisempaa, voimme auttaa sidosryhmiämme ymmärtämään, miten säännöt vaikuttavat niihin. Lisäksi voimme hyödyntää sidosryhmien näkemyksiä laadinta- ja täytäntöönpanoprosessin aikana.
Fingridin pääväyliä verkkosääntöjen sisältöön vaikuttamiseen ovat siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston ENTSO-E:n komiteat ja työryhmät. ENTSO-E on yleiseurooppalainen järjestö, johon kaikki eurooppalaiset siirtoverkonhaltijat kuuluvat. Verkkosääntöjen täytäntöönpano tapahtuu paitsi Euroopan tasolla ENTSO-E:n kautta, mutta myös alueellisilla ja kansallisilla tasoilla.
Aluetason koordinointi on erityisen tärkeää, kun kehitetään alueellisia menetelmiä.
Aluetason koordinointi on erityisen tärkeää, kun kehitetään alueellisia menetelmiä, kuten edellä mainittua pohjoismaista flow based -kapasiteettilaskentamenetelmää. Sen kehittämisessä Fingrid teki tiivistä yhteistyötä sidosryhmien ja Pohjoismaiden kolmen muun siirtoverkonhaltijan kanssa.
Yhteistyötä tehtiin aina menetelmän laatimisesta ja kehittämisestä kaikkien niiden teknisten järjestelmien ja menettelyjen toteuttamiseen, joita tarvittiin menetelmän käyttöönottoon.
Pohjoismaiset markkinaosapuolet ovat varmasti huomanneet, kuinka suuri vaikutus flow based ‑menetelmällä on ollut hinnanmuodostukseen ja kapasiteetin jakamiseen pohjoismaisilla markkinoilla siitä asti, kun se otettiin käyttöön hieman yli vuosi sitten.
Se on osoitus siitä, että markkinaosapuolten kannattaa seurata verkkosääntöjä mielenkiinnolla, sillä niiden säännöksillä on kauaskantoisia, merkittäviä vaikutuksia markkinoiden toimintaan.
Ali Haider
vanhempi asiantuntija
Fingrid
