Hintasignaaleja tarvitaan sähkömarkkinoilla tulevaisuudessakin

Jaa
Sähkömarkkinat eivät ole rikki, vaan ne ovat osoittaneet toimivansa myös energiakriisissä odotetulla tavalla.

Euroopassa on virinnyt vilkas keskustelu sähkömarkkinoiden tarvittavista muutoksista. Vuoden 2021 syksyllä alkaneesta maakaasun hinnan noususta ja sittemmin saatavuuden rajoituksista liikkeelle lähtenyt kehitys nostatti sähkömarkkinoille turbulenssin, jollaista ei aikaisemmin ole koettu.

Venäjän hyökkäyssodan seurausten lisäksi myös Ranskan ydinvoiman ongelmat ja Euroopan heikko vesitilanne pahensivat sähkömarkkinoiden tarjontapuolen ongelmia. Tuloksena olivat korkeat sähkönhintapiikit ja ajoittaiset pitkätkin korkeiden hintojen jaksot.

Nopeasti toteutettujen lyhyen aikavälin toimenpiteiden jälkeen Euroopan komissio on ottanut arvioitavaksi nykyisen sähkömarkkinamallin toimivuuden ja mahdolliset kehitystarpeet. Komission kuuleminen markkinamallista päättyi helmikuun puolivälissä. Konsultaation kysymykset antavat osviittaa komission harkinnassa olevista erilaisista työkaluista nykyisen markkinoiden korjaamiseksi.

Sähkömarkkinat eivät ole rikki, vaan ne ovat osoittaneet toimivansa myös energiakriisissä odotetulla tavalla. Markkinat ovat löytäneet kysynnälle ja tarjonnalle tasapainon. Samalla ne ovat viestittäneet korkeiden hintojen kautta tiukasta tarjontatilanteesta ja jakaneet sähkön tarjonnan niukkuutta läpi Euroopan hyödyntäen tehokkaasti siirtoyhteyksiä.

Ajoittaiset korkeat hinnat ovat saaneet sähkönkäyttäjät käyttämään sähköä säästeliäästi.

Sähköä on riittänyt; missään ei ole jouduttu tiettävästi turvautumaan sähkökatkoihin. Sen sijaan ajoittaiset korkeat hinnat ovat saaneet sähkönkäyttäjät käyttämään sähköä säästeliäästi. Eri puolilla Eurooppaa, Suomi mukaan lukien, on raportoitu korkeista kulutuksen säästöistä, jotka eivät todennäköisesti olisi realisoituneet ilman hinnan ohjaavaa vaikutusta.

Korkeat hinnat ja pitkittyneet korkean hinnan jaksot ovat toisaalta herättäneet huolta ja aiheuttaneet taloudellisia vaikeuksia niin kotitalouksille kuin yrityksille. Syyllisiä ongelmiin on haettu niin vuorokausimarkkinoiden marginaalihinnoitteluun pohjautuvasta hinnoittelumallista kuin pitkien sopimusten ja suojausratkaisujen puutteesta.

Marginaalihinnoittelussa kaikki tarjolla olevat halvimmat tarjoukset käytetään, ja markkinahinnan määrittää viimeinen kysynnän kattamiseksi valittu tarjous.

Eurooppalaiset vuorokausimarkkinat yhdistävät kysyntä- ja tarjontatasapainon määrittämiseen rajasiirtoyhteyksien käytön optimoinnin. Siten nykyinen vuorokausimarkkinoiden ratkaisu tuottaa tehokkaimman markkinatuloksen, jossa hinta ohjaa sähkön tuotantoa, kulutusta ja siirtymistä läpi koko Euroopan.

Korkeiden hintojen ja hintavaihteluiden välttämiseksi tulevaisuudessa on ryhdytty ehdottamaan puskureita sähkönkäyttäjien sähköstä maksaman hinnan ja markkinoilla muodostuvan hinnan välille. Välineiksi on tarjottu erilaisia pitkäaikaisia sopimuksia, joilla sähköstä maksettu tai saatu hinta kiinnitettäisiin pitkälle tulevaisuuteen.

Kun sähkömarkkinat 1990-luvun puolivälistä lähtien avattiin kilpailulle, yksi pitkään kipuilua aiheuttanut asia olivat ennen markkinoiden avaamista tehdyt pitkät sopimukset. Ne sitoivat toimijoiden kädet muuttuvassa markkinatilanteessa.

Onkin harkittava tarkkaan, parantavatko pitkät sopimukset markkinoiden toimivuutta, vai luovatko ne pikemminkin uusia jarruja sähköjärjestelmän muuttuessa kovaa vauhtia. Sen sijaan kehityspanoksia olisi hyvä kohdistaa järjestäytyneille suojausmarkkinoille, joiden likviditeetti on lyhyessä ajassa romahtanut.

Sähköjärjestelmän isoon muutokseen on keskeisesti liitetty muutos entisestä ”tuotanto seuraa kulutusta” -ajattelusta ”kulutus seuraa tuotantoa” -ajattelutapaan, etenkin kun tuotantorakenne muuttuu yhä enemmän sääriippuvaiseksi tuuli- ja aurinkoenergian myötä.

Myös kulutus voi mahdollisuuksiensa mukaan joustaa.

Tärkeäksi tulee se, että myös kulutus voi mahdollisuuksiensa mukaan joustaa. Siirtämällä sähkönkäyttöään ajankohtaan, jolloin uusiutuvaa sähköä on tarjolla runsaasti ja edullisesti, voi kuluttaja hankkia sähköään halvemmalla ja tarjota markkinoille arvokasta joustoa.

Eurooppalainen sähkömarkkinamallikeskustelu on valintojen edessä. Varmaa on se, että vaihtelevan uusiutuvan tuotannon määrä kasvaa samoin kuin sähkön kulutus.

Tulevaisuudessa tarvitsemme paljon investointeja niin puhtaaseen sähkön tuotantoon kuin puhtaan sähkön hyödyntämiseen. Fysiikan lait eivät mihinkään muutu, ja sähköjärjestelmä on jatkossakin pidettävä joka hetki tasapainossa.

Jos sähkönkäyttäjien kokeman hinnan yhteys sähkön markkinahintaan katkaistaan tai sitä olennaisesti heikennetään, menetetään tärkeä ohjausmekanismi. Ohjaavan vaikutuksen merkitys on tänä talvena tullut harvinaisen selväksi niin sähkönkulutuksen kuin tuotannon osalta eikä siitä ole varaa luopua – hinta ohjaa ja tuottaa tehokkaimman markkinatuloksen.

Asta Sihvonen-Punkka
Kirjoittaja on Fingrid Oyj:n varatoimitusjohtaja

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *