Järjestämällä ilmastoaiheisen teemaviikon Fingrid halusi lisätä työntekijöidensä tietoisuutta ilmastoasioissa ja kannustaa jokaista ilmastovaikutusten vähentämiseen niin omassa elämässään kuin työssään.

Fingridin Ilmastoviikon työpajoissa henkilöstö sai tietoa jätteiden lajittelusta ja pääsi kokeilemaan, kuinka sanomalehdestä taitellaan biojätepussi.

Viikon aikana Fingridin toimipisteessä Käpylässä sekä myös Teamsissa kuultiin ilmastoasiantuntijoiden puheenvuoroja. Työpajoissa harjoiteltiin muun muassa jätteiden lajittelua Remeon opastamana.

Onko mahdollista tehdä hyvää bisnestä ja samalla pelastaa maailmaa?

Tulevaisuudentutkija ja tietokirjailija Elina Hiltunen otti kantaa ilmastotekojen puolesta.

– Ilmastonmuutos ja ympäristön saastuminen ovat näkyviä megatrendejä, jotka vaikuttavat voimakkaasti tulevaisuuteen. Tulevaisuus ei kuitenkaan ole kiveen hakattua. Ennakoimalla ilmastonmuutoksen riskejä voimme vaikuttaa trendien toteutumiseen, Hiltunen painottaa.

Hiltunen nosti esiin myös koronan vaikutuksen ilmastonmuutokseen. Pandemian arvioidaan vähentävän maailman hiilidioksidipäästöjä noin 2 000 miljoonaa tonnia, mutta sekään ei riitä. Jotta ilmaston lämpeneminen voitaisiin pysäyttää IPCC:n esittämään 1,5 asteeseen, päästöjen pitäisi vähentyä 2 800 miljoonaa tonnia vuodessa.

Myös kolmas maailman suurista megatrendeistä, kulutuksen kasvaminen, vaikuttaa voimakkaasti ilmastoon.

– Korona siirsi maailman ylikulutuspäivän 22. elokuuksi, eli myöhensi sitä vain muutamalla viikolla. Suomalaisten kulutukseen suhteutettuna me tarvitsisimme neljä maapalloa vuodessa kattaaksemme kulutuksemme.

Hiltunen kannustaakin erityisesti yrityksiä tekoihin ympäristön hyväksi.

Tulevaisuudentutkija, tietokirjailija Elina Hiltunen.

– Kysymys kuuluukin, miten organisaatiot voivat tehdä hyvää bisnestä ja samalla pelastaa maailmaa? Yksi lähtökohta voisi olla esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin sitoutuminen ja niiden toteuttaminen liiketoimintaan nivoen, Hiltunen ehdottaa.

Kun ilmasto muuttuu, muuttuu lajistokin

Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaron mukaan luonnon monimuotoisuus heikkenee ilmastonmuutoksen myötä merkittävästi.

– Ilmastonmuutos etenee niin nopeasti, ettei luonto eikä ihminenkään tahdo pysyä perässä. Maaperän rehevöityminen ja perinneympäristöjen katoaminen muuttavat myös lajistoa ja lisäävät uhanalaisten lajien määrää. Sama kehityssuunta on nähtävissä niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa, Lumiaro sanoo.

Viime vuonna julkaistun Suomen lajien uhanalaisuusraportin mukaan lähes 22 500 arvioidusta lajista joka yhdeksäs on uhanalainen. Samoin joka toinen Suomen luontotyyppi on uhanalainen, perinneympäristöistä taas jokainen.

Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro.

Perinneympäristöjä uhkaavat ilmastonmuutoksen lisäksi pellonraivaus ja etenkin umpeen kasvaminen ja rehevöityminen sekä paikoin rakentaminenkin. Erityisesti vanhat metsät katoavat eteläisestä Suomesta kovaa vauhtia. Kokonaan hävinneitä lajeja on Suomessa 312, joista suuren osan elinympäristö on ollut juuri perinneympäristöä. Uhanalaisuusraportti julkaistiin vuonna 2019 viidennen kerran.

– 2019 uhanalaisuusarviossa kultasirkku luokiteltiin Suomesta kadonneeksi. Nisäkkäistä meiltä ovat kadonneet vesikko, tammihiiri ja pyöriäinen. Vaarassa kadota puolestaan ovat tällä hetkellä erityisesti sammaleet, jäkälät, linnut ja pistiäiset. Toisaalta ilmaston lämpeneminen tuo Suomeen myös Keski- ja Etelä-Euroopasta uusia lajeja, jotka syrjäyttävät etenkin karuimmissa olosuhteissa eläviä lajeja, Lumiaro kertoo.

Esimerkiksi monet perhoslajit ovat Suomessa siirtyneet etelästä tulleiden uusien lajien vuoksi pohjoisemmaksi. Ilmaston lämpenemisen myötä Suomeen on tullut muun muassa uusia lepakko- ja sammakkolajeja, ja vieraslaji pesukarhukin voi levittyä Saksasta myös Suomeen parin-kolmenkymmenen vuoden kuluttua. Kultasakaali on jo vaeltanut omin jaloin Suomeen, ja ensimmäinen havainto tehtiin talvella 2018.

– Ilmastonmuutos yksinkertaisesti muuttaa lajistoa, eikä se ole yksiselitteisesti hyvä tai huono asia. Lajiston ja niiden elinympäristöjen muutoksia on vaikea ennustaa, mutta selvää on, että lähivuosikymmeninä on luvassa suuria muutoksia.

Myös Lumiaro vetoaa ympäristötekoihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

– Yritysten näkökulmasta tärkein ilmastoteko olisi pyrkimys ja pääsy hiilineutraaliuteen. Vain prosentti maailman yrityksistä tekee jotain luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen hyväksi, ja Fingrid on niiden hyvässä joukossa. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen ei ole ihmelääkettä, vaan se vaatii todella kaikkien osallistumista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *