Innostus energisoi työyhteisön

Työn murros on nyt kaikkien huulilla. Toistettava rutiinityö siirtyy yhä enenevissä määrin koneiden ja algoritmien tehtäväksi. Monet haastavatkin tehtävät, kuten syöpädiagnoosit, tekee kohta tekoäly ihmistä paremmin. Se työ, joka jää jäljelle, sisältää useimmiten joko luovaa asiantuntijuutta tai inhimillistä vuorovaikutusta – näitä on toistaiseksi vaikea koneella korvata.

Miksi innostus on tulevaisuuden työelämän keskeinen polttoaine. Rutiinityössä ei ole niin väliä, miltä työntekijästä tuntuu, mutta kun vaaditaan laajojen kokonaisuuksien haltuunottoa ja innovatiivisia ratkaisuja, ovat asiaan innostuksella suhtautuvat tutkitusti huomattavasti tuottavampia. Samoin asiakaspalvelutyössä työntekijän into paistaa lävitse ja sähköistää asiakaskohtaamisen. Siksi innostuksesta ja sisäisestä poltteesta tehdä työnsä hyvin on tullut keskeinen kilpailuetu – myös parhaita osaajia rekrytoidessa.

Mistä innostus sitten löytyy? On olemassa muutamia keskeisiä tekijöitä, jotka sytyttävät ihmisen sisäisen palon. Ensinnäkin on tärkeätä päästä tekemään asioita, jotka ovat kiinnostavia ja juuri sopivan haastavia. Erityisen tärkeätä on, että on riittävästi sananvaltaa sen suhteen, miten työnsä päämääriä tavoittelee. Liika kontrollointi ja kyttääminen viestittää luottamuksen puutteesta ja syö nopeasti työntekijöiden sisäisen motivaation. Luottamuksen ja keskinäisen kannustamisen ilmapiiri ovat innostusta tukevan työyhteisön peruspilareita.

Samalla johtajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on pitää ihmisten mielessä kirkkaana, mikä on se suurempi päämäärä, jota tässä yhdessä tavoitellaan. Mitä yhteiskunnallista tai inhimillistä hyvää juuri meidän organisaatiomme on edistämässä? Kun johto onnistuu kommunikoimaan uskottavan yhteisen päämäärän – ja uskoo siihen aidosti itsekin – on tällä vahvan energisoiva vaikutus työyhteisöön.

Ihminen on perusluonteeltaan toiminnallinen ja sosiaalinen. Siksi ihmisyytemme toteutuu parhaimmillaan, kun pääsemme olemaan osana sellaista yhteisöä, jossa yhdessä tavoittelemme jotakin arvokasta päämäärää. Kun työyhteisö tässä onnistuu, on innostus käsinkosketeltavaa.

Kirjoittaja, FT Frank Martela, toimii tutkija-tohtorina Helsingin yliopistossa ja kouluttajana Filosofian Akatemiassa. Frank Martelan tutkimuskohde on hyvä elämä ja ihmisyys. Koulutukseltaan hän on myös VTM ja DI.