Hyvin toimivat sähkömarkkinat tarvitsevat vahvan sähköverkon

Energiamurros näkyy yhä enemmän meidän kaikkien arjessa, ja sähköä tuotetaan aiempaa hajautetummin. Muutokset sähkön tuotannossa ja kulutuksessa synnyttävät tarpeita täydentää sekä sisäistä siirtoverkkoa että rajayhteyksiä, kirjoittaa sähkömarkkinajohtaja Asta Sihvonen-Punkka. JULKAISTU 5.6.2018.

Energiamurros näkyy yhä enemmän meidän kaikkien arjessa. Tuulivoima on jo tuttu juttu. Aurinkopaneeleita on alkanut ilmestyä isojen liikekiinteistöjen, pientalojen ja mökkien katoille. Sähköä tuotetaan aiempaa hajautetummin pienissä yksiköissä ja tuotetut määrät sekä tuotantoajankohdat riippuvat sääoloista. Yhä useammista sähkönkäyttäjistä tulee samalla sähkön tuottajia. Oman lisänsä sähköjärjestelmään tuovat sähköiset kulkuvälineet ja sähkövarastot. Niiden avulla voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja varastoida sitä myöhempää käyttöä varten.

Muutokset sähkön tuotannossa ja kulutuksessa haastavat sähkömarkkinat, sähköjärjestelmän käytön ja sähköverkon. Niiden on entistä paremmin mahdollistettava sään mukaan vaihtelevan, hajautetun tuotannon pääsy markkinoille ja kulutuksen aktiivinen osallistuminen sähkön markkinapaikoille.
Fingrid vastaa sähkön siirtoverkosta Suomessa ja yhteyksistä naapurimaihin. Meillä on vahva sisäinen sähköverkko ja hyvät rajayhteydet. Ne ovat tulosta pitkäjänteisestä siirtoverkon kehittämisestä. Sen ansiosta Suomi on säilynyt yhtenäisenä hinta-alueena käytäessä kauppaa sähkön tukkumarkkinoilla.

Muutokset sähkön tuotannossa ja kulutuksessa synnyttävät tarpeita täydentää sekä sisäistä siirtoverkkoa että rajayhteyksiä. Jo jonkin aikaa Suomen ja Ruotsin välinen siirtokapasiteetti on ollut sähkön tuonnille riittämätön. Ruotsissa ja Norjassa on tarjolla kilpailukykyistä vesivoimaa, ja viime vuosina tarjontaa Ruotsin puolella on lisännyt kasvava tuulivoiman tuotanto. Fingrid ja Ruotsin kantaverkkoyhtiö ovat päättäneet toteuttaa uuden pohjoiseen sijoittuvan rajasiirtoyhteyden vuoteen 2025 mennessä. Investoinnilla on monia positiivisia vaikutuksia. Jatkossa edullista sähköä pääsee virtaamaan Suomeen ja se parantaa muun muassa käyttövarmuutta ja turvaa sähkön riittävyyttä talvipakkasilla.

Lisäsiirtokapasiteetti edellyttää myös Suomen sisäisen sähköverkon vahvistamista.

Lisäsiirtokapasiteetti edellyttää myös Suomen sisäisen sähköverkon vahvistamista. Kulutuksen painopiste on etelässä, joten aikaisempaa suurempi määrä sähköä on kuljetettava pohjoisesta etelään. Metsälinjaksi ristitty johtolinja Oulun seudulta Keski-Suomeen palvelee tätä tarvetta. Se kuljettaa myös pohjoisessa sijaitsevalla uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön etelämpänä sijaitseville käyttöpaikoille. Parhaat olosuhteet sään mukaan vaihtelevaan tuotantoon meillä Suomessa ovat pohjoisessa ja rannikkoseuduilla, jossa sähköksi muutettavaa tuulivoimaa on runsain määrin tarjolla.

Viime vuonna sähkön siirron toimitusvarmuus kantaverkossa oli 99,9997 %. Me menestyimme kustannustehokkuusvertailussa taas mainiosti ja kantaverkkotariffimme on Euroopan edullisimpien joukossa. Lähtökohtana on yhteiskunnan tarpeiden pohjalta rakennettu ja yhteistyössä maanomistajien kanssa reititetty siirtoverkko. Tältä pohjalta on hyvä rakentaa yhdessä tietä tulevaisuuden puhtaaseen sähköjärjestelmään.


Asta Sihvonen-Punkka

Johtaja, markkinat
Fingrid Oyj