Energiamurros näkyy yhä selvemmin meidän kaikkien arjessa. Tuulivoima on jo tuttu juttu. Aurinkopaneeleita on alkanut ilmestyä isojen liikekiinteistöjen, pientalojen ja mökkien katoille. Sähköä tuotetaan aiempaa hajautetummin pienissä yksiköissä ja tuotetut määrät sekä tuotantoajankohdat riippuvat sääoloista. Yhä useammasta sähkönkäyttäjästä tulee samalla sähkön tuottaja. Oman lisänsä sähköjärjestelmään tuovat sähköiset kulkuvälineet ja sähkövarastot. Niiden avulla voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja varastoida sitä myöhempää käyttöä varten.

Muutokset sähkön tuotannossa ja kulutuksessa haastavat sähkömarkkinat, sähköjärjestelmän käytön ja sähköverkon. Sään mukaan vaihtelevan, hajautetun tuotannon pääsyä sekä kulutuksen aktiivista osallistumista markkinoille on helpotettava edelleen.

Meillä on vahva kantaverkko ja hyvät rajayhteydet naapurimaihin. Ne ovat tulosta pitkäjänteisestä siirtoverkon kehittämisestä. Niiden ansiosta Suomi on säilynyt yhtenäisenä hinta-alueena sähkön tukkumarkkinoilla. Suomen sisällä siirtoverkossa ei ole kapeikkoja, jotka rajoittaisivat sähkön siirtymistä ja aiheuttaisivat hintojen eriytymistä sähkön tukkumarkkinoilla Suomessa.

Muutokset sähkön tuotannossa ja kulutuksessa synnyttävät tarpeita täydentää sekä sisäistä siirtoverkkoa että rajayhteyksiä. Parhaat olosuhteet uusiutuvaan, sään mukaan vaihtelevaan tuotantoon Suomessa ovat pohjoisessa ja rannikkoseuduilla, jossa sähköksi muutettavaa tuulivoimaa on runsain määrin tarjolla. Fingrid ja Ruotsin kantaverkkoyhtiö ovat päättäneet toteuttaa uuden, pohjoiseen sijoittuvan rajasiirtoyhteyden vuoteen 2025 mennessä. Lisäämällä Ruotsin ja Suomen välistä siirtokapasiteettia edullista sähköä pääsee virtaamaan Suomeen, ja se parantaa myös mahdollisuuksia uusiutuvan energian investointeihin molemmissa maissa.

Ruotsin ja Suomen välinen lisäsiirtokapasiteetti edellyttää myös Suomen sisäisen sähköverkon vahvistamista, kun aikaisempaa enemmän sähköä on kuljetettava pohjoisesta etelään.  Metsälinjaksi ristitty johtolinja Oulun seudulta Keski-Suomeen palvelee tätä tarvetta. Samalla se palvelee kotimaisia tarpeita mahdollistamalla pohjoisessa sijaitsevalla uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön kuljetuksen etelämpänä sijaitseville käyttöpaikoille.

Siirtoverkon ja rajayhteyksien lisäksi sähkömarkkinoiden pelisääntöjä on jatkuvasti kehitettävä vastaamaan muuttuvan sähköjärjestelmän tarpeisiin. Tulevaisuudessa sähkökauppaa käydään nykyisen tunnin sijasta viidentoista minuutin jaksoissa ja entistä lähempänä käyttöhetkeä. Näin siksi, että jatkossa vaihtelevan ja vaikeasti ennustettavan tuotannon osuus markkinoilla kasvaa. Tarvitsemme laajat, hyvin toimivat markkinat tasapainottamaan tuotannon ja kulutuksen vaihteluja.

Oma tärkeä roolinsa sähköjärjestelmän suuren muutoksen hallitussa toteuttamisessa on tutkimuksella ja kehityksellä. Hyödynnämme yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa tehtyjä tutkimus- ja kehityshankkeita, jotta pysymme mukana vauhdissa. Tavoitteina T&K-toiminnassamme lähivuosina on energiamurroksen mahdollistaminen sekä hyvän käyttövarmuuden ja kustannustehokkuuden säilyttäminen. Viime vuonna sähkön siirron toimitusvarmuus kantaverkossa oli 99,9997 %, menestyimme kustannustehokkuusvertailussa taas mainiosti ja kantaverkkotariffimme on Euroopan edullisimpien joukossa. Nämä ovat asioita, joita on tärkeä vaalia jatkossakin.


Asta Sihvonen-Punkka

Johtaja, markkinat
Fingrid Oyj