Järvilohi tarvitsee suojelua

Pohjois-Karjalan kantaverkko sijaitsee lähellä Pielistä. Siihen laskevassa Lieksanjoessa sekä Pielisjokeen laskevassa Ala-Koitanjoessa järvilohi voi lisääntyä luontaisesti Suomessa. Fingrid on mukana yhtenä rahoittajana maa- ja metsätalousministeriön käynnistämässä Saimaan järvilohen elvyttämishankkeessa.

Vaikka Fingridin Itä-Suomen voimajohtohanke ei sinänsä vaikuta järvilohen elinympäristöön, syntyy yhteys lähialueen maanomistajien ja vesivoimaa tuottavan energiayhtiön kautta.

– Haluamme tällä tavoin olla mukana tukemassa meille tärkeää maanomistajien sidosryhmää ja mahdollistamassa vaelluskalan ja vesivoiman yhteensovittamista, sanoo Fingridin viestintä- ja tiedonhallintapäällikkö Marjaana Kivioja.

Hankkeen tavoitteena on rakentaa laaja lisääntymisalue järvilohelle ja järvitaimenelle Pielisjoen Kuurnaan. Uoman kunnostushankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 2,4 miljoonaa euroa. Valtio rahoittaa kustannuksista puolet. Loppurahoitus tulee laajalta joukolta yrityksiä ja alueen kunnilta.

– Kyseessä on samalla tutkimushanke, jossa tutkitaan uuden ympäristöystävällisen pienvesivoimalaitoksen toimintaa. Fingridin tuki hankkeelle on varsin nimellinen, mutta haluamme olla mukana tärkeäksi katsomassamme luonnon monimuotoisuutta tukevassa hankkeessa, Kivioja sanoo.

Pielisjoen järvilohen kärkihanketta vetävän Pohjois-Karjalan maakuntaliiton projektipäällikkö Niilo Valkonen on tyytyväinen tuesta.

– Ilman ulkopuolisten kumppaneiden rahoitusta tätä kärkihanketta ei olisi saatu toteutettua. On hienoa, että useat yhteiskuntavastuunsa kantavat yritykset ovat lähteneet mukaan.

Järvilohen kärkihanketta on valmisteltu vuoden 2017 alusta erilaisin selvityksin ja rahoitusneuvotteluin. Nyt Kuurnan Voima Oy:lle ja Laurinvirta Oy:lle on myönnetty kaikki rakentamiseen tarvittavat luvat ja Laurinvirta-projektiksi nimetty rakennustyö käynnistyi elokuussa 2018. Käyttöönotto tapahtuu suunnitelman mukaan ensi vuoden oppuun mennessä.

Kuurnan Voima rakentaa Kuurnan voimalaitoksen tulvauomaan vaelluskalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueen, joka palvelee Saimaan uhanalaista järvilohta sekä taimenta. Samassa yhteydessä tulvauomaan rakennetaan pienvesivoimalaitos, joka turvaa poikastuotantoalueen tarvitseman riittävän vedensaannin.

Reilun kilometrin pituinen ja 100–300 metrin levyinen Kuurnan tulvauoma on järvilohen alkuperäistä lisääntymisaluetta. Kuurnan Voima Oy:n vireille panema vapaaehtoinen hanke kertoo siitä, että kalatalouden, ympäristönsuojelun ja voimatalouden tavoitteet voidaan onnistuneesti sovittaa yhteen.