Kantaverkko kestää useimmat sääilmiöt

Jaa
Myrskytuulet, salamat, tykkylumi, kuura ja jäätävä sade uhkaavat voimalinjoja, mutta Fingrid on valmistautunut hyvin sään aiheuttamiin ongelmatilanteisiin.

Ilmatieteen laitoksen ja Fingridin yhteistyö on monimuotoista. Fingrid tarvitsee erityisesti havainto- ja ennustetietoa tuulesta, salamoista, tykkylumesta ja kuurasta.

– Myrskytuuli on ilmastollinen uhka kantaverkolle, vaikka häiriöitä tämän vuoksi syntyykin harvoin. Jos myrskytuuli ylittää jatkuvasti yli 20 m/s maa-alueella, Fingrid nostaa valmiutta. Ennakoivaan työhön tartutaan myös silloin, kun tykkylunta kertyy voimajohtorakenteeseen. Silloin partioimme maalla ja ilmassa tutkimassa voimajohtoja ja pudotamme kiinnittyneen tykkylumen rakenteesta, Fingridin valvomopäällikkö Arto Pahkin kertoo.

Myrskytuuliin sekä tykkylumi- ja jääkuormiin varaudutaan ennakolta puuvarmalla voimajohtolinjalla.

– Kantaverkon johtoaukea raivataan kahdeksan vuoden välein, ja sen vieressä on vielä molemmin puolin kymmenen metrin reunavyöhyke, jossa puut eivät saa olla liian korkeita. Näin verkon toiminta ei häiriinny sähköjohtojen päälle kaatuvista puista. Ongelmia aiheuttavat myrskytuulen ja tykkylumen lisäksi myös salamat, ja ukkosrintamien liikkeitä seuraamme salamatutkalla, Pahkin jatkaa.

Ilmatieteen laitoksen tuottama ajantasainen säätieto on aina Fingridin saatavilla ekstranet-palvelu Ilmanetissä. Ilmatieteen laitos tuottaa myös Krivat-järjestelmään viikoittain meteorologin pitämän säätilannekatsauksen, jossa voi esittää myös tarkentavia kysymyksiä säätilasta. Ilmatieteen laitos viestii kriittiseen infrastruktuuriin vaikuttavista asioista myös Luova-tiedotteella, joka juontaa nimensä luonnononnettomuuksiin varautumisesta.

– Meteorologi laatii Luova-tiedotteen silloin, kun hän ennakoi säätilanteen aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi sähköjakeluun. Luova-tiedote sisältää ennusteen sääilmiön voimakkuudesta, liikkeestä ja vaikutusalueesta. Siinä arvioidaan myös ilmiön vaikuttavuutta, ja sitä päivitetään tarvittaessa. Toinen varautumistuote, Luova-seuranta, laaditaan joka päivä. Siinä ennustetaan yhteiskunnalle haitallisten sääilmiöiden todennäköisyyttä noin viikon ajalle, Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Marja Aarnio-Frisk kertoo.

Luotettavan ennusteen ajoitus riippuu ilmiöstä

Lämpötila voidaan ennustaa luotettavasti noin seitsemän vuorokautta aiemmin, saderintamien reitit 3–5 vuorokautta aiemmin. Matalapaineet ja tuulet ovat selvillä 2–3 vuorokautta etukäteen ja ukkoset ja sademäärät 0–2 vuorokautta aiemmin.

– Erityisesti trombeja, syöksyvirtauksia ja kovia ukonilmoja on vaikea ennustaa ja paikantaa etu-käteen, Aarnio-Frisk toteaa.

Talvella on haasteellista ennustaa, onko sade jäätävää ja paljonko lunta kertyy.

– Olemme tehneet Ilmatieteen laitoksen kanssa yhteistyötä esimerkiksi parantaaksemme voimajohtoihin kertyvien tykkylumikuormien ennustettavuutta ja paikallistamista. Olemme myös tutkineet jäätyvän sateen vaikutuksia sähkölinjoihin, Pahkin kertoo.

Valmiustilan nosto tapahtuu suunnitellusti

Valmiustilan nosto liittyy ennusteeseen tai tapahtumaan, jonka vuoksi pitää varata omaa tai palveluntuottajien henkilökuntaa häiriöiden hallintaan tai vikojen korjaamiseen. Tällaisia tapahtumia voivat olla esimerkiksi vakavan häiriön uhka kantaverkossa, käytönvalvontajärjestelmän osan tai tietoliikenneyhteyksien osan menettäminen tai ennuste merkittävästä ilmastollisesta uhasta.

– Tarvittaessa valvomon yhteyteen perustetaan kriisikeskus, joka hoitaa tehostetusti häiriön aikaisen ulkoisen ja sisäisen viestinnän. Oikea-aikainen viestintä yhteistyökumppanien, viranomaisten ja median kesken on tärkeää, Pahkin kertoo

Sähkömarkkinalaki edellyttää verkkoyhtiöitä laatimaan varautumissuunnitelman. Fingridin varautumissuunnitelmassa kootaan yhteen Fingridin varautumista ja häiriönhallintaa koskevat ohjeistot ja tiedot varautumisesta. Varautumissuunnitelmaan kuuluva valmiussuunnitelma luo ohjesäännön Fingridin toimimiseen poikkeusoloissa.

– Suunnitelmissa uhat ennakoidaan ja häiriöt minimoidaan, Pahkin vakuuttaa.

KRIVAT – kriittisen infrastruktuurin varautumisjärjestelmä

  • Huoltovarmuuskeskuksen kehittämä ja Suomen Erillisverkot Oy:n ylläpitämä palvelu, jonka tavoitteena on entistä nopeampi yhteiskunnan toipuminen vakavista häiriöistä.
  • Järjestelmään tuotetaan muun muassa karttapohjalle tietoa eri toimijoiden häiriöistä ja huoltotöistä sekä niiden kestoista.
  • Krivat tuo välineen yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittisten yritysten ja viranomaisten väliseen reaaliaikaiseen kommunikointiin,
    toiminnasta sopimiseen ja resurssien suuntaamiseen häiriötilanteissa.
  • Täsmällinen tieto nopeuttaa päätöksentekoa ja auttaa optimoimaan asiantuntijaresurssien käytön. Yhteiskunnan toipuminen nopeutuu ja vahingot pienenevät.
  • Fingrid hyödyntää Krivatia yleisen tilannekuvan muodostamiseen, kommunikointiin ja tiedonjakamiseen.

Elenia rakentaa maakaapelia turvatakseen sähkönjakelun

Vuoteen 2028 mennessä jakeluverkko on rakennettava siten, että sen vioittuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta asemakaava-alueella yli kuutta tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä. Taajama-alueen ulkopuolella keskeytys saa olla enintään 36 tuntia. Näin todetaan vuonna 2013 voimaan tulleessa sähkömarkkinalaissa.

Jokainen jakeluverkkoyhtiö varmistaa palvelunsa omalla tavallaan. Elenian ratkaisu on maakaapeloitu sähköverkko. Sen 417 000 yksityis-, yritys- ja yhteiskunta-asiakasta ovat Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa sekä Pohjanmaalla.

– Maakaapeloimme jakeluverkkoa säävarmaksi yli 2 500 kilometriä vuodessa. Tällä hetkellä verkostamme on maakaapeloitu yli 35 prosenttia, ja tavoite on 70 prosenttia vuoteen 2028 mennessä. Vuodesta 2009 alkaen olemme tehneet vain maakaapeloitua sähköverkkoa, koska tutkimuksemme mukaan se on varmin ja sopii parhaiten tulevaisuuden yhteiskunnan tarpeisiin. Olemme investoineet tänä vuonna säävarmaan sähköverkkoon jo yli 115 miljoonaa euroa, Elenian viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas kertoo.

Sähkönjakeluhäiriöistä tiedotetaan systemaattisesti.

– Viestintä on olennainen osa varautumisjärjestelmäämme. Käyttökeskuksemme on aina miehitetty, ja varoittavan Luova-ennusteen saatuamme tarkastamme henkilöstö-, urakoitsija- ja materiaaliresurssimme. Sähkönjakelun suurhäiriöissä pidämme järjestelmällisesti tilannekatsauksia muutaman tunnin välein. Näihin osallistuvat kaikki vastuuhenkilöt, myös urakoitsijamme. Joka katsauksen muistiosta muokkaamme tilannetiedotuksen asiakaspalvelulle vikapuheluita varten, verkkosivuillemme sekä sosiaaliseen mediaan. Tarvittaessa lähetämme tiedotuksen myös medialle, jota palvelemme ympäri vuorokauden. Olemme myös yhteydessä kuntiin, pelastuslaitoksiin ja viranomaisiin, Kuusela-Opas selvittää.

Perusviestit kriisitilanteessa ovat: Mitä on tapahtunut ja miksi? Millä aikajänteellä tilanne saadaan normalisoitua ja miten?

– Jos tietoa ei ole, ärtymys kasvaa. Tiedon saatuaan ihminen voi itse vaikuttaa tilanteeseen, Kuusela-Opas muistuttaa.

Fingrid Oyj
Läkkisepäntie 21
00620 Helsinki
Puh. 030 395 5267

Fingrid.fi
Evästeasetukset
Tietosuojaseloste

Fingrid on suomalaisten kantaverkkoyhtiö. Turvaamme asiakkaille ja yhteiskunnalle varman sähkön ja muovaamme kustannustehokkaasti tulevaisuuden puhdasta, markkinaehtoista sähköjärjestelmää.