Ilmatieteen laitoksen ja Fingridin yhteistyö on monimuotoista. Fingrid tarvitsee erityisesti havainto- ja ennustetietoa tuulesta, salamoista, tykkylumesta ja kuurasta.

– Myrskytuuli on ilmastollinen uhka kantaverkolle, vaikka häiriöitä tämän vuoksi syntyykin harvoin. Jos myrskytuuli ylittää jatkuvasti yli 20 m/s maa-alueella, Fingrid nostaa valmiutta. Ennakoivaan työhön tartutaan myös silloin, kun tykkylunta kertyy voimajohtorakenteeseen. Silloin partioimme maalla ja ilmassa tutkimassa voimajohtoja ja pudotamme kiinnittyneen tykkylumen rakenteesta, Fingridin valvomopäällikkö Arto Pahkin kertoo.

Myrskytuuliin sekä tykkylumi- ja jääkuormiin varaudutaan ennakolta puuvarmalla voimajohtolinjalla.

– Kantaverkon johtoaukea raivataan kahdeksan vuoden välein, ja sen vieressä on vielä molemmin puolin kymmenen metrin reunavyöhyke, jossa puut eivät saa olla liian korkeita. Näin verkon toiminta ei häiriinny sähköjohtojen päälle kaatuvista puista. Ongelmia aiheuttavat myrskytuulen ja tykkylumen lisäksi myös salamat, ja ukkosrintamien liikkeitä seuraamme salamatutkalla, Pahkin jatkaa.

Ilmatieteen laitoksen tuottama ajantasainen säätieto on aina Fingridin saatavilla ekstranet-palvelu Ilmanetissä. Ilmatieteen laitos tuottaa myös Krivat-järjestelmään viikoittain meteorologin pitämän säätilannekatsauksen, jossa voi esittää myös tarkentavia kysymyksiä säätilasta. Ilmatieteen laitos viestii kriittiseen infrastruktuuriin vaikuttavista asioista myös Luova-tiedotteella, joka juontaa nimensä luonnononnettomuuksiin varautumisesta.

– Meteorologi laatii Luova-tiedotteen silloin, kun hän ennakoi säätilanteen aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi sähköjakeluun. Luova-tiedote sisältää ennusteen sääilmiön voimakkuudesta, liikkeestä ja vaikutusalueesta. Siinä arvioidaan myös ilmiön vaikuttavuutta, ja sitä päivitetään tarvittaessa. Toinen varautumistuote, Luova-seuranta, laaditaan joka päivä. Siinä ennustetaan yhteiskunnalle haitallisten sääilmiöiden todennäköisyyttä noin viikon ajalle, Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Marja Aarnio-Frisk kertoo.

Luotettavan ennusteen ajoitus riippuu ilmiöstä

Lämpötila voidaan ennustaa luotettavasti noin seitsemän vuorokautta aiemmin, saderintamien reitit 3–5 vuorokautta aiemmin. Matalapaineet ja tuulet ovat selvillä 2–3 vuorokautta etukäteen ja ukkoset ja sademäärät 0–2 vuorokautta aiemmin.

– Erityisesti trombeja, syöksyvirtauksia ja kovia ukonilmoja on vaikea ennustaa ja paikantaa etu-käteen, Aarnio-Frisk toteaa.

Talvella on haasteellista ennustaa, onko sade jäätävää ja paljonko lunta kertyy.

– Olemme tehneet Ilmatieteen laitoksen kanssa yhteistyötä esimerkiksi parantaaksemme voimajohtoihin kertyvien tykkylumikuormien ennustettavuutta ja paikallistamista. Olemme myös tutkineet jäätyvän sateen vaikutuksia sähkölinjoihin, Pahkin kertoo.

Valmiustilan nosto tapahtuu suunnitellusti

Valmiustilan nosto liittyy ennusteeseen tai tapahtumaan, jonka vuoksi pitää varata omaa tai palveluntuottajien henkilökuntaa häiriöiden hallintaan tai vikojen korjaamiseen. Tällaisia tapahtumia voivat olla esimerkiksi vakavan häiriön uhka kantaverkossa, käytönvalvontajärjestelmän osan tai tietoliikenneyhteyksien osan menettäminen tai ennuste merkittävästä ilmastollisesta uhasta.

– Tarvittaessa valvomon yhteyteen perustetaan kriisikeskus, joka hoitaa tehostetusti häiriön aikaisen ulkoisen ja sisäisen viestinnän. Oikea-aikainen viestintä yhteistyökumppanien, viranomaisten ja median kesken on tärkeää, Pahkin kertoo

Sähkömarkkinalaki edellyttää verkkoyhtiöitä laatimaan varautumissuunnitelman. Fingridin varautumissuunnitelmassa kootaan yhteen Fingridin varautumista ja häiriönhallintaa koskevat ohjeistot ja tiedot varautumisesta. Varautumissuunnitelmaan kuuluva valmiussuunnitelma luo ohjesäännön Fingridin toimimiseen poikkeusoloissa.

– Suunnitelmissa uhat ennakoidaan ja häiriöt minimoidaan, Pahkin vakuuttaa.