Kun olen ulkomaisille kollegoilleni kertonut, että meidän kantaverkon äiti, Rautarouva, täyttää tänä vuonna 90 vuotta, on se herättänyt poikkeuksetta hämmästystä ja ihailua: Wau, miten tämä on mahdollista! Rautarouvassa yhdistyy moni suomalaisuuteen liittyvä positiivinen asia.  Mottoina ovat keskeisesti olleet: tehdään hyvin ja pidetään kunnossa.  Kun johto aikanaan rakennettiin, pistettiin insinöörit Eurooppaan oppiin, miten suunnitella ja rakentaa järeä voimajohto. Työt teetettiin myös valtaosin suomalaisin voimin, jotta saatiin jatkoa varten osaamista tälle alalle.

Suomessa on aina ymmärretty hyvän kunnossapidon merkitys – ei ole ollut varaa päästää laitteistoja huonoon kuntoon. Kunnossapidon osalta Fingrid onkin ollut suunnannäyttäjänä maailmalla aina yhtiön alkuajoista lähtien. Tänä vuonna vanha Rautarouva pääsee vihdoin eläkkeelle ja se on korvattu uudella yhteydellä kokonaisuudessaan. Työ on ollut lähes vuosikymmen mittaista systemaattista toimintaa. Voi vain toivoa, että uusi Rautarouva 2.0 kestää yhtä kauan kuin edeltäjänsä.

Verkon rakentamisen osalta elämme parhaillaan merkittävää aikaa, sillä muutamme sähköjärjestelmää uuden puhtaan energiantuotannon tarpeita vastaavaksi. Yksi toimenpiteistä on vahvistaa voimansiirtoyhteyksiä sekä Suomen ja Ruotsin välillä että sisäisesti Suomen pohjois- ja eteläosan välillä. Aloitimme tämän rakentamalla Rannikkolinjan, mikä ulottuu Pohjois-Pohjanmaalta aina Porin seudulle asti. Tämä linja on osoittautunut äärimmäisen tärkeäksi yhteydeksi, sillä se on mahdollistanut ja mahdollistaa edelleen tulevina vuosina tuulivoiman liittämisen Pohjanlahden rannalle. Kaikki se, mitä investointiesitystä tehdessämme oletimme, on toteutunut ja jopa enemmän, kun huomioidaan tulevat tuulivoimasuunnitelmat. Rannikkolinja onkin todellinen perusedellytys alueellisen ja valtakunnallisen tuulivoiman rakentamisessa.

Seuraavana on vuorossa Metsälinja, joka ulottuu Pohjois-Pohjanmaalta Jyväskylän seudulle. Tämä linja mahdollistaa tuulivoiman lisärakentamisen Pohjois-Suomeen. Se on myös välttämätön Ruotsin ja Suomen välisen siirtokapasiteetin lisäämisen kannalta. Metsälinjan rakentamisen on suunniteltu käynnistyvän tämän vuoden loppupuolella ja se valmistuu vuonna 2022. Sen jälkeen onkin vuorossa kolmas vaihtosähköyhteys Suomen ja Ruotsin välille. Tämä on hieno yhteistyöhanke Svenska kraftnätin kanssa. Se mahdollistaa Pohjoismaisella tasolla tuuli- ja vesivoiman paremman yhteiskäytön ja samalla edistää Suomen sähköjärjestelmän käyttövarmuutta uudenlaisessa toimintaympäristössä.

Työt eivät lopu näihin hankkeisiin, vaan olemme jo käynnistäneet Järvilinjan tuplaamisen esisuunnittelun. Tämä Pohjois-Pohjanmaalta Kuopion seudulle ulottuva siirtoyhteys valmistunee myös ensi vuosikymmenellä. Töitä siis riittää, mutta investointitaso pysyy kuitenkin kohtuulisella nykytasollaan ja verrattuna naapurimaihin selkeästi matalampana.

Tuntuu hienolta, kun perinteinen voimajohtojen ja sähköasemien rakentaminen toimii keskeisessä roolissa puhtaan energiantuotannon mahdollistajana. Se antaa lisäkipinää töihimme ja voi olla, että myös alan houkuttelevuus kasvaa nuorten ihmisten keskuudessa, kun roolimme ilmaston muutoksen torjunnassa tulee näin vahvasti esille.

Kari Kuusela

Varatoimitusjohtaja