Suomen päästövähennystavoitteen saavuttaminen vaatii lisää puhtaasti tuotettua sähköä, muistuttaa Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen:
Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK:n sähköverkkoalan uusi 110 kilovoltin Sähköasema ja voimajohdot -oppimisympäristö avattiin virallisesti 9. syyskuuta. Sen avulla Suomeen koulutetaan entistä osaavampia siirtoverkkoasentajia.
Fingrid rakentaa kantaverkon voimajohtoja parhaillaan kymmenillä eri työmailla. Kantaverkon rakentamiseen kuluu vuosittain reilut sata miljoonaa euroa. Sähköasemien uudistusten ja perusparannusten määrässä on menossa ennätysvuosi. Pohjoisen tuulivoimaa ja Ruotsin tuontisähköä siirretään etelän kulutukseen varsinkin tulevaa Metsälinjaa ja Järvilinjaa pitkin.
Vuonna 1929 otettiin käyttöön Imatran vesivoimalaitos ja Imatran sähköasema, joka oli Suomen kantaverkon ensimmäinen sähköasema. Kantaverkon ensimmäinen voimajohto kulki Imatralta Viipuriin ja sieltä Hikiän kautta Helsinkiin ja Turkuun. Vuonna 2020 Fingrid otti käyttöön Imatran uuden sähköaseman ja aloitti Imatra–Huutokoski-voimalinjan uusimisen.
Metsälinjan rakennustyöt ovat edenneet aikataulun mukaan. Vuonna 2022 valmistuva linja tukee Suomen pitämistä yhtenä hinta-alueena.
Oulusta Lappeenrantaan kulkevan Järvilinjan vahvistaminen 400 kilovoltin voimajohtoyhteydeksi on käynnistynyt kesän ja syksyn mittaan ympäristövaikutusten arviointien (YVA) suunnittelulla. Ensimmäisinä arvioidaan Vaala–Joroinen-hankkeen ja pohjoisemman Rovaniemi–Vaala-hankkeen ympäristövaikutukset.
Fingridillä on parhaillaan käynnissä noin 30 sähköasemahanketta eri puolilla Suomea. Tuulivoiman rakentaminen ja asiakkaiden liittämishankkeet ajavat vahvasti investointeja. Pernoonkoskelle rakennetaan Fingridin ensimmäistä digitaalista sähköasemaa.
Uusien voimajohtojen rakennusvaiheessa on tilanteita, joissa kokonainen johto-osuus on hetkellisesti pois käytöstä. Keskeytysten asiakkaille aiheuttamia haittoja minimoidaan tarkalla etukäteissuunnittelulla ja ennakoinnilla.
Lunastusmenettely on monivaiheinen prosessi, joka nousee aika ajoin yleiseen keskusteluun mediassa. Usein tarvitaan oikeaa tietoa ja ymmärrystä voimalinjan alle jäävien maiden korvausten muodostumisesta.
Imatran vesivoimalaitos otettiin käyttöön toukokuussa 1929, ja koko Suomi oli ylpeä suurimmasta vesivoimalastaan. Tuolloin uskottiin, että uuden voimalaitoksen sähköntuotanto riittää Suomen tarpeisiin ikuisiksi ajoiksi. Nykyään Imatran osuus Suomen sähköntuotannosta on noin puolitoista prosenttia. Sähkömarkkinat ovat käyneet läpi täydellisen muodonmuutoksen Euroopassa, Pohjoismaissa ja Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana.
