Fingridillä on vuosittain noin puolisataa erilaista T&K-hanketta, joilla haetaan uusia innovaatioita energiamurroksen mahdollistamiseksi. Teknologiapäällikkö Jussi Matilainen kertoo, että yhtiön tarpeet ovat sekä strategisia – ulottuen pidemmälle aikavälille – että operatiivisia, lyhyemmän aikavälin ratkaisuja.

– Samaten hankkeiden kokoluokissa on luonnollisesti eroa laajoista kunnonhallinnan IoT-sovelluksista opinnäytetöihin, hän kuvailee.

Vuonna 2019 valtaosa tutkimus- ja kehityshankkeista jakautui neljään pääryhmään: voimajärjestelmän kehittäminen joustavammaksi markkinaehtoisesti, sähkön saannin turvaaminen kaikissa tilanteissa, datan tuominen sitä hyödyntävien saataville ja kunnonhallinnan kustannustehokkuuden parantaminen.

Sähköjärjestelmä – osa energiajärjestelmää

Matilaisen mukaan tällä hetkellä ja lähivuosina Fingridin T&K-toiminnassa painottuvat edistynyt sähköjärjestelmän hallinta, monipuoliset joustoratkaisut ja sähköverkon digitalisoiminen käytön ja kunnonhallinnan tehostamiseksi.

– Punaisena lankana on ’sähköjärjestelmä osana energiajärjestelmää’ -ajattelu, jonka myötä optimoimme koko ajan suurempia kokonaisuuksia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että energian tuotannon, varastoinnin, siirron ja jakelun yhteispeliä rakennetaan jatkuvasti joustavammaksi – ja sangen usein erilaisia digityökaluja hyödyntämällä.

– Esimerkiksi valvomotoiminnan kehittämisessä hyödynnämme digitaalisuutta. Näin pystymme ennustamaan vaikkapa kulutusta nykyistä paremmin.

Tekoälykumppanit IRIS ja IGOR

Tulevaisuuden valvomoon tähtäävässä Valvomo2023-hankkeessa Fingrid kokeili suomalaisen startupin kehittämää IRIS^AI -nimistä tekoälyä tilannekuvan hallintaan liittyvien tieteellisten artikkelien löytämisessä. Tuolloin tekoäly kylläkin auttoi kiinnostavien artikkelien löytämisessä, mutta käytännön hyödyt jäivät lopulta vähäisiksi.

Uusi yritys tehtiin vuonna 2019, kun hollantilainen Findest.eu-yritys otti yhteyttä Matilaiseen.

Myös tämä startup hyödyntää tekoälyä netissä olevan tiedon hakemiseen ja jalostamiseen – ja Matilainen oli skeptinen, olisiko se Fingridin tarpeisiin IRIS:tä soveltuvampi.

– Ymmärsin pian, että Findestin kehittämä tekoäly IGOR^AI poikkeaa IRIS^AI:sta, sillä ensiksi mainittu etsii internetistä ennalta määritellylle ongelmalle teknologisia ratkaisuja, ei pelkästään teemaan liittyviä tutkimuksia, Matilainen kertoo.

Kultahippuja datavyörystä

IGOR käy avainsanojen ja optimointiparametrien asettelun jälkeen läpi tuhansia artikkeleita, patentteja ja muuta aineistoa järjestäen ne parhaansa mukaan loogisiin kategorioihin. Hollantilaiset lupasivat, että mitä paremmin ongelman osaa määritellä, sen osuvampia tuloksia löytyy. Lisäksi koko prosessi vaati osallistujilta työaikaa alle työpäivän, joten IGORia päätettiin kokeilla.

Niinpä IGOR sai haasteen järjestelmäsuunnittelun asiantuntija Marcin Pohjanpalon johtamalta tiimiltä: miten voimme lisätä siirtokykyä tai poistaa sen pullonkauloja? Ensimmäisen kierroksen jälkeen Fingridin raati sai eteensä 38 tekoälyn löytämää teknologiaa, joista valittiin yhdeksän teknologiaa seuraavalle kierrokselle.

– Näistä yhdeksästä saatiin tarkemmat tiedot kuten esimerkiksi teknologian kypsyysaste sekä mahdolliset toimittajat, kuvailee Pohjanpalo.

Entä miten lopulta kävi? – Matilainen ja Pohjanpalo kertovat, että tulosten jatkopureskelu on vielä kesken, mutta tässä vaiheessa voidaan jo sanoa, että IGOR todella löysi vaikuttavia teknologioita: pullonkaulojen kimppuun pystytään nyt käymään useampaakin reittiä.

– Kyseessä on ehkä ensimmäisiä sovelluksia, joissa huomaan, miten tekoäly voisi auttaa tietotyöläisiä tulevaisuudessa, Pohjanpalo toteaa.

Joustava täsmäresurssi luo maksimiarvoa

Fingridin näkökulmasta yksi toimialan mielenkiintoisimmista T&K-hankkeista on EU:n Horizon2020-rahoitteinen INTERRFACE-joustomarkkinapilotti. INTERRFACE-hankkeen tavoitteena on mahdollistaa joustavuuden tarjoaminen moneen eri tarkoitukseen mahdollisimman helposti siten, että joustava resurssi käytetään siellä, missä sillä on eniten arvoa.

Fingridin omaa INTERRFACE-osuutta vetävä asiantuntija Jukka Rinta-Luoma toteaa, että INTERRFACE on merkittävä voimainponnistus alan toimijoilta: mukana on yhteensä 42 osapuolta ympäri Eurooppaa.

– Fingrid on mukana Suomi-Baltia-demossa, joka alkoi vuoden 2019 alussa. Fingridin lisäksi hankkeessa ovat mukana mm. Viron ja Latvian kantaverkkoyhtiöt sekä näiden maiden jakeluverkkoyhtiöitä.

Uuden ajan IT-arkkitehtuuria

Demossa tapetilla on erityisesti pullonkaulojen hallinta ja sen kytkeminen olemassa oleviin markkinoihin. Tavoitteena on luoda arkkitehtuuri alustoille, jotka muun muassa yhdistelevät eri tietojärjestelmiä keskenään ja määrittelevät tuotteita ja niihin liittyviä prosesseja.

– Aloitamme pilotoinnin vuonna 2021. Todellinen tarve ratkaisuille on 2024–2025, kertoo Rinta-Luoma.

Fingridin INTERRFACE-tiimi odottaa Suomi-Baltia-demosta ennen kaikkea arvokasta oppia, kun tulevaisuuden uusia markkinarakenteita ryhdytään laittamaan pystyyn. Haasteet eivät ole vähäisiä:

– Haluamme selvittää esimerkiksi sen, mitä kaikkea IT-järjestelmiltä vaaditaan tulevaisuudessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *