Monimuotoinen energiajärjestelmä kestää muutoksia

Jaa
Energia-alaa on pidetty perinteisesti hyvin loivaliikkeisenä alana, jossa muutokset ovat hitaita. Maailma on kuitenkin muuttunut kiivastahtisemmaksi ja nopeat muutokset ovat mahdollisia.

Suomessa kulutetun sähkön tuotantopalettiin on tullut tämän vuoden aikana isoja muutoksia, kun sähkön tuonti Venäjältä on lopetettu. Enimmillään sitä on voitu tuoda lähes 1 500 megawatin edestä, mutta muutoksesta selvittiin, koska Suomen oma sähköntuotantovalikoima on pidetty vahvana ja monipuolisena.

Lisäksi yhteensä 3 700 megawatin sähkön tuontiyhteydet Ruotsista ja Virosta antavat valinnanmahdollisuuksia.

”Meidän energiajärjestelmämme ei tarvitse Venäjältä tuotua sähköä. Kun energiajärjestelmässä on monimuotoisuutta, silloin se kestää hyvin muuttuvia tilanteita. Tulevaa talvea ajatellen Olkiluoto 3:n käyttöönotto aikataulussa on kuitenkin erittäin tärkeää”, Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen sanoo.

Vaikka Suomessa pärjätäänkin ilman Venäjältä tuotua sähköä, Venäjän muuttunut asema kansainvälisessä energiakaupassa tuntuu kuitenkin maamme sähkömarkkinoilla kiertotietä.

”Meidän toisinaan hurjiksi nousseet sähkön hinnat ovat johtuneet Venäjästä.”

”Meidän toisinaan hurjiksi nousseet sähkön hinnat ovat johtuneet Venäjästä. Kun kaasun hinta on noussut merkittävästi, Keski-Euroopassa kaasulla tuotettu sähkö kallistuu ja tämä välittyy yhteisillä sähkömarkkinoilla Suomeen asti. Kun saamme enemmän omaa tuotantoa, muualla fossiilisesti tuotetun sähkön hinta vaikuttaa meihin vähemmän”, Ruusunen kertoo syy-seuraussuhteista.

Sähköstä kilpailutekijä

Omaa sähköntuotantoa on kasvatettu todella paljon ja lisää on luvassa.

”Ensi vuonna Suomessa saatetaan tuottaa yhtä paljon sähköenergiaa kuin sitä kulutetaan”, Ruusunen kertoo.

Hän kuitenkin korostaa, ettei se tarkoita sitä, että Suomessa tuotettaisiin koko ajan täällä kulutettava sähkö, vaan sitä sekä viedään että tuodaan siirtoyhteyksillä Suomen rajojen yli olosuhteiden mukaan.

Iso lisäys kotimaiseen kapasiteettiin on Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitos, joka alkaa näillä näkymin tuottaa joulukuussa tasaista perusvoimaa 1 600 megawatin teholla. Se yksistään vastaa noin 15 prosenttia maassa kulutettavasta sähköstä.

Tätä ennen jo koekäytön aikana OL3 tuottaa sähköä verkkoon ajoittain vaihtelevalla teholla. Toinen valtavan mittakaavan muutos on eri paikkakunnille rakennettavien tuulivoimaloiden yhteisvaikutus.

Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan tänä vuonna on valmistumassa ennätykselliset noin 1 900 megawattia uutta tuulivoimaa. Tällöin Suomessa olisi tuulivoimaa yli 5 000 megawattia vuoden loppuun mennessä. Ydinvoiman yhteenlaskettu kapasiteetti Suomessa kipuaa Olkiluoto 3 -ydinvoimalan myötä 4 400 megawattiin.

Tuulienergian tuotanto vaihtelee merkittävästi sääolojen mukaan.

Tuulivoiman nimellistehon vertaaminen ydinvoiman tuotantokapasiteettiin vie helposti harhaan. Ydinvoima tuottaa sähköä tasaisen varmasti, tuulienergian tuotanto sen sijaan vaihtelee merkittävästi sääolosuhteiden mukaan.

Tuulivoiman tuotanto on yltänyt enimmillään jo lähes 3 200 megawattiin. Viime vuonna tuulesta saatiin melkein 12 prosenttia kaikesta Suomessa tuotetusta sähköstä.

Tuulivoiman rakentamisessa edetään jättiaskelin. Vuoden 2025 lopussa kapasiteetin ennustetaan yltävän jo noin 10 000 megawattiin. Tämän vuosikymmenen lopussa on puhuttu jopa yli 20 000 megawattiin kasvavasta tuulivoimakapasiteetista. Silloin tuulivoimalat voisivat arvioiden mukaan tuottaa sähköä hämmästyttävät 65–70 terawattituntia vuodessa eli lähes koko viime vuoden sähköntuotantomäärän. Tämä edellyttää sähkön kulutuksen merkittävää kasvua, jolle puhtaan ja edullisen sähkön runsas saatavuus tarjoaa Suomessa hyvät edellytykset.

”Sähkön tuotantoon tarvitaan vielä kapasiteettia, jolla saadaan varmuus tuotannon määrästä myös silloin, kun ei tuule. Tärkeitä ovat myös energian uudet varastointimuodot”, Ruusunen toteaa.

Varmaa, vihreää ja edullista

Muutos vaatii panostuksia sähkön tuottajien lisäksi Fingridiltä, joka investoi seuraavan kymmenen vuoden aikana kantaverkkoon ennätykselliset kolme miljardia euroa. 

Yksistään tämän vuoden alkupuoliskolla Fingridillä on ollut käynnissä 63 sähköasemahanketta ja lukuisia voimajohtohankkeita, jotka vahvistavat sähkönsiirtokapasiteettia. Myös kansainvälisiä siirtoyhteyksiä rakennetaan. Vuonna 2025 valmistuva Aurora Line lisää sähkönsiirtokapasiteettia Ruotsista Suomeen 800 megawattia. Suunnitteilla on myös rakentaa Aurora Line 2, eli neljäs vaihtosähköyhteys Ruotsiin sekä kolmas yhdysjohto Viroon.

”Vielä tämän vuosikymmenen puolella iso merkitys on vedyn tuotannolla.”

Jukka Ruusunen korostaa myös sähkön käyttäjien merkitystä kehityksen vauhdittajina.

”Jatkossa kysytään, missä sähköä tarvitaan lisää. Onkin toivottavaa, että kulutuspäähän tulee merkittäviä investointeja. Teolliset hankkeet määräävät tämän pelin, ja vielä tämän vuosikymmenen puolella iso merkitys on vedyn tuotannolla.”

Kyse on ison mittakaavan asioista: kun nopeastikin etenevä tieliikenteen sähköistäminen tarkoittaa alle 5 terawattitunnin vuosittaista kulutusta vuoteen 2035 mennessä, teollisuuden sähköistämisessä ja vetyhankkeissa puhutaan jo useiden kymmenien terawattituntien kulutuksesta.

Edullinen maatuulivoima on Ruususen mukaan iso kilpailuetu Suomelle. Siihen pohjautuva uusiutuva, puhdas energia antaa paljon mahdollisuuksia teollisille investoinneille.

”Teollisuudelle sähkön pitää olla hinnaltaan kilpailukykyistä, varmaa ja vihreää. Näin luodaan
pohjaa uudelle teollistamiselle.”

”Sähkön pitää olla hinnaltaan kilpailukykyistä, varmaa ja vihreää”, Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen toteaa.

Katse pallossa ja koko pelissä

Samalla kun huolehditaan siitä, että sähköä riittää nykyisissä kulutushuipuissa, on katseen ulotuttava pitkälle seuraavalle vuosikymmenelle. Yksi merkkivuosi on 2035, jonne hallitus on asettanut hiilineutraalisuustavoitteen.

”Hiilineutraalisuustavoitteen toteutuminen tarkoittaa valtavaa sähkönkulutuksen kasvua, suuruusluokaltaan lähes tuplaantumista.”

Katseen on ulotuttava kauemmas myös siksi, että energiainvestointien toteuttaminen voi viedä jopa vuosikymmeniä. Esimerkiksi Olkiluodon uuden ydinvoimalan rakentamisen periaatepäätös hyväksyttiin eduskunnassa 20 vuotta ennen kuin laitos saatiin tuottamaan sähköä.

”Tulevaisuudenkuva oli silloin hyvin erilainen. Sähkön kulutuksen kasvulaskelmat perustuivat pitkälti näkemykseen, että Suomeen tulee merkittävästi lisää raskasta teollisuutta, joka käyttää paljon energiaa”, Jukka Ruusunen kertoo.

Ajatuksissa oli järeä sähköjärjestelmä, joka perustui keskitettyyn tuotantoon.

”Silloin keskusteltiin vain vähän hiilidioksidipäästöistä ja ilmastonmuutoksesta. Uusiutuvaa energiaa pidettiin silloin marginaalisena ilmiönä.”

Sähköjärjestelmän tilaa voi seurata reaaliajassa

Sähköjärjestelmän tila -infosivu tarjoaa reaaliaikaisen kokonaiskuvan sähkön tuotannosta, kulutuksesta ja siirrosta Suomessa. Sivulta voi myös seurata sähkön markkinahintaa, joka noteerataan sähköpörssissä tunneittain.

Lisäksi sivuilta selviää, kuinka paljon esimerkiksi vesi-, ydin- ja tuulivoimalat jauhavat sähköä kulloisenakin hetkenä. Myös se käy ilmi, kuinka paljon ja mihin suuntaan sähköä siirtyy Suomen ja naapurimaiden välillä.

Lisää tietoa: fingrid.fi/sahkojarjestelmantila

Käyttäjät kehittävät avoimesta datasta sovelluksia

Fingridin tarjoama avoin data mahdollistaa uusien palvelujen ja sovellusten kehittämisen energia-alalla.

Yksi tiedon hyödyntäjistä on maan merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja Kemijoki Oy. Yhtiöstä kerrotaan, että sen omista voimaloista kerättyä tietoa täydennetään Fingridin tuottamalla tiedolla.

Yhdistämällä tietoja Kemijoki tekee analyysejä ja ennusteita sekä hyödyntää dataa tekoälyyn perustuvassa sovelluksessa. Tietoa tarvitaan, jotta sähkömarkkinoilla tuotanto ja kulutus saadaan pidettyä koko ajan tasapainossa.

Lisää tietoa: data.fingrid.fi

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lisää aiheesta
Lue myös
Jaa