Kohti pienempää hiilijalanjälkeä

Kantaverkkoyhtiöllä toiminnan perusta on hieman erilainen kuin monilla muilla yrityksillä. Kehitystyön tavoitteena ei välttämättä ole markkinaosuuden kasvattaminen tai reipas tuotelanseeraus. Tutkimus- ja kehitystoimintaan panostettu raha ei myöskään aina tuota taloudellista hyötyä samalla tilikaudella. On kuitenkin tärkeää tehdä myös pitkäjänteistä kehitystyötä.

Fingridin johtoryhmä seuraa tutkimus- ja kehitystoimintaa ja määrittää sen keskeiset painopisteet. Yhtenä kehittämisen painopisteenä on tehotasapainon hallinta. Haastetta syntyy, kun säädettävät resurssit vähenevät, mutta säätämisen tarve kasvaa.

Tärkeää on myös luoda edellytyksiä uusien palvelujen kehittämiselle. Nykytilanteessa alan toimijoiden keskeinen haaste on kehittää palveluja, jotka edistävät kuluttajien osallistumista sähkömarkkinoille.

– Kuluttajat nähdään asiakkaina, sekä aktiivisena tahona, jonka resursseja myös kantaverkko voisi hyödyntää. Esimerkiksi kodin lämminvesivaraaja voi aggregaattorin kautta tarjota reserviä Fingridille tarvittaessa, toteaa teknologiapäällikkö Jussi Matilainen.

Kaksisuuntaisen toiminnan tulisi olla kuluttajan näkökulmasta helppoa ja pitkälle automatisoitua. Ensisijaisesti hinnoittelulla pitäisi kannustaa valitsemaan palvelupaketti, joka mahdollistaa kuluttajan reservien hyödyntämisen.

Älyratkaisut korvaavat varavoimarakentamista

– Tärkeänä ajurinamme on pitää hiilijalanjälki alhaisena ja pelastaa maapallo. Käytännön ratkaisut, kuten älyverkon ja muiden toimintatapojen kehittäminen tähtäävät viime kädessä tähän, tähdentää Matilainen

Tällä hetkellä ajankohtaista on energiamurroksen mukanaan tuomiin haasteisiin vastaaminen. Useat tutkimushankkeet keskittyvät tämän kysymyksen ympärille.

Esimerkiksi reservivoimaloiden rakentaminen on aikaisemmin ollut suuri taloudellinen panostus, joka on täytynyt tehdä, vaikka niitä tarvitaan hyvin harvoin. Nyt tähdätään uusiin ratkaisuihin, joilla pystytään varmistamaan sähköjärjestelmän joustavuus muilla keinoin, jolloin varavoimaloihin ei tarvitsisi panostaa nykyisellä tasolla. Esimerkkinä ovat akkuvarastot, joilla voitaisiin korvata varavoimalaitosten tarvetta.

Riskitilanteisiin on perinteisesti varauduttu niin, ettei markkinoille anneta koko teknistä siirtokapasiteettia, johon olisi mahdollisuus. Näin jää varaa yllätyksiin. Kun älykkäiden järjestelmien avulla pystytään kontrolloimaan järjestelmää tarkemmin, voidaan siirtokapasiteettia vapauttaa markkinoiden käyttöön entistä enemmän.

– Tällaisia toimia on tehty jo vuosien ajan, ja näin olemme saaneet lisää kapasiteettia käyttöön ilman uutta rakentamista ja investointeja.

Kansainvälisessä vertailussa Fingridin toiminta on nykyiselläänkin tehokasta. Tutkimustoiminnalla pyritään löytämään ratkaisuja, joilla kustannukset pysyvät jatkossakin kohtuullisina.