Kantaverkkoyhtiön yhtenä tärkeänä tehtävänä on pitää sähkön tuotanto ja kulutus koko ajan tasapainossa. Tähän saakka Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöt Svenska kraftnät ja Statnett ovat hoitaneet pohjoismaisen synkronialueen eli Suomen, Ruotsin, Norjan ja Itä-Tanskan tasapainotuksen säätösähkömarkkinoiden avulla.

Pohjoismainen tasehallintahanke muuttaa tapaa, jolla alueen sähköjärjestelmä tasapainotetaan. Kehittämisen tarve juontaa juurensa energiamurrokseen ja sitä tukevaan eurooppalaiseen lainsäädäntöön. Sääriippuva tuotanto on tehnyt taajuuden hallinnasta entistä vaikeampaa, ja sähkömarkkinoiden tulee uudistua, jotta energiamurrokseen voidaan vastata.

– Uudessa tasehallintamallissa tasapainotus hoidetaan tarjousalueittain. Suomi muodostaa yhden tarjousalueen ja jatkossa hoidamme maamme tarjousalueen taajuuden tasapainotuksen itse suhteessa pohjoismaisiin tarjousalueisiin, varatoimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka kertoo.

Uudesta tasehallintamallista käytetään nimeä ACE-malli (Area Control Error). Yhteensä pohjoismaisella synkronialueella on 11 tarjousaluetta.

Vastaus energiamurrokseen

Ensimmäinen merkittävä sidosryhmille konkretisoituva muutos koskee tasevastaavia, kun siirrytään erillisistä tuotanto- ja kulutustaseista ja sitä vastaavasta hinnoittelusta yhden taseen malliin. Tasevastaavat ovat vastuussa asiakkaidensa sähkötaseen – sähkön tuotannon, hankinnan, kulutuksen ja myynnin – tasapainottamisesta.

Yksitasemalli otetaan käyttöön Pohjoismaissa marraskuussa 2021.

Varttitase edellyttää ajattelutavan muutosta

Suurin muutos sidosryhmille on siirtyminen 15 minuutin taseselvitykseen eli varttitaseeseen. Varttitase ohjaa markkinatoimijoita tukemaan sähköjärjestelmää vartin jaksoissa ja avustamaan näin kantaverkkoyhtiöitä sähköjärjestelmän tasapainotuksessa. Varttitase vaikuttaa kaikkiin markkinatoimijoihin; verkkoyhtiöihin, tasevastaaviin, myyjiin, tuottajiin ja kuluttajiin sekä kaikkiin energiamittausta tekeviin tahoihin.

Myös ict-toimittajat voi mainita keskeisenä sidosryhmänä, sillä pohjoismainen tasehallintahanke on ennen kaikkea massiivinen ict-hanke.

Hankepäällikkö Maria Joki-Pesola sanoo tasehallintahankkeen muuttavan sähkömarkkinoiden toimintaperiaatteet:

– Kun mennään kohti reaaliaikamarkkinoita, myös markkinatoimijat muuttavat käyttäytymistään ja optimoivat toimintaansa uudella tavalla. Siirtyminen tuntimaailmasta varttiin edellyttää omien prosessien automatisointia, kun markkinaa ei pysty enää analysoimaan eikä kauppaa käymään tuntimaailmassa.

– On todennäköistä, että päivänsisäisen markkinan volyymi kasvaa, koska siellä pystytään käymään kauppaa lähellä käyttöhetkeä. Näin on käynyt muun muassa Keski-Euroopassa, jossa taseselvitys ja päivänsisäinen kaupankäynti ovat jo vartissa. Muutokset luovat uusia uusia mahdollisuuksia ja saamme ehkä uudenlaisia toimijoita sähkömarkkinoille, hän jatkaa.

Eurooppalaisen lainsäädännön mukaan kantaverkkoyhtiöiden tulee pitää toimiala tietoisena siirtymisestä varttitaseeseen sekä varmistaa aikataulun toteutuminen. Tietoa jakamaan ja muutosta vauhdittamaan Fingrid perusti yli kaksi vuotta sitten varttitaseen referenssiryhmän, jossa on mukana kattava edustus markkinatoimijoita. Muut Pohjoismaat ovat seuranneet perässä.

Tällä hetkellä odotetaan viranomaisten vastausta Fingridin hakemaan poikkeuspyyntöön, jossa muiden Pohjoismaiden tapaan haetaan varttitaseelle uutta käyttöönottoaikaa kevääksi 2023.

Reservimarkkinat uudistuvat

Pohjoismaisessa tasehallintahankkeessa rakennetaan myös yhteispohjoismaiset reservimarkkinat tasapainottamiseen tarvittaville taajuudenpalautusreserveille; sekä automaattiselle että manuaaliselle reserville. Pohjoismaiset markkinapaikat mahdollistavat edullisimpien resurssien käytön reserveinä. Vaikka kukin kantaverkkoyhtiö määrittää omalla alueellaan tarvittavan säätö-tarpeen, yhteisten markkinoiden kautta tasapainottamiseen käytettäviä reservejä voidaan aktivoida optimaalisesti.

Reservimarkkinoiden laajentuminen eurooppalaisiksi luo uusia mahdollisuuksia reservikaupankäynnille.

– Tasehallinnan verkkosääntö luo reunaehdot reservien kaupankäynnille. Taajuudenpalautusreservejä koskevat tilaukset ja kaupankäynti eurooppalaisilla markkinapaikoilla tehdään tulevaisuudessa tarjousaluekohtaisesti. Myös tämä edellyttää uudenlaista toimintamallia ja kukin kantaverkkoyhtiö ottaa vastuuta omista tarjousalueistaan, Asta Sihvonen-Punkka toteaa.

Kun siirrytään uuteen tasehallintamalliin, samalla tarve automaattiselle taajuudenpalautusreserville kasvaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *