Poikkeuslupa vain välttämättömistä syistä

Fingrid pyrkii aina huomioimaan vastuullisesti ympäristötekijät ja viestimään avoimesti niihin liittyvistä asioista. Joskus harvoin joudutaan hakemaan ELY-keskukselta lupaa poiketa luonnonsuojelulain mukaisesta uhanalaisten ja rauhoitettujen lajien heikentämis- ja hävittämiskiellosta. Poikkeusluvan hakeminen on kuitenkin aina viimeinen vaihtoehto.

ELY-keskukset myöntävät poikkeuslupia esimerkiksi silloin, kun kyseessä on valtakunnallisesti merkittävä infrastruktuurihanke. Poikkeuslupia on viime vuosina annettu esimerkiksi raitiotien, metroaseman, jätevesipuhdistamon ja voimajohtolinjan rakentamisen tai kunnossapidon yhteydessä.

Viimeisen noin viiden vuoden aikana Fingrid on saanut neljä poikkeuslupaa liito-oravien suojelumääräyksiin ja kolme poikkeuslupaa poistaa kalasääsken pesä voimajohtopylväästä.

– Määrä on aika vähäinen suhteutettuna voimajohtokilometreihin, joita on yli 14 600 kilometriä. Uutta johtoa on viidessä vuodessa rakennettu noin 800 kilometriä. Kaikki poikkeusluvat eivät liity uuden rakentamiseen, vaan liito-oravia voi tulla vastaan myös reunapuuhakkuissa ja kalasääsket pesivät jo olemassa oleviin pylväisiin, Fingridin erikoisasiantuntija Tiina Seppänen toteaa.

Fingrid on hakenut myös useampivuotisen, koko Suomen kattavan luvan poistaa muutaman lajin, kuten palokärjen, kalasääsken, korpin ja naakan pesiä voimajohtorakenteista. Hakemuksen perusteena on ollut muun tyydyttävän ratkaisun puuttuminen sekä lintudirektiivin mukainen peruste kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden vaarantumisesta.

– Jos kalasääsken pesä on poistettu, lähistölle on rakennettu tekopesä. Suuri osa kalasääsken pesistä Suomessa on muutenkin tekopesiä, eli kalasääsket ottavat ne helposti omakseen, sanoo Fingridin asiantuntija Maija Nurmi.

Monta vaihtoehtoa ennen poikkeuslupaa

Kun Fingrid rakentaa uutta, suunnitelluilla maa-alueilla tehdään luontokartoitus ympäristöselvityksen tai ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. ELY-keskus käy suunnitelman läpi. Jos se toteaa, että suunnitelman toteutus tuottaa ympäristöhaittaa, käydään läpi vaihtoehtoisia toteutusratkaisuja, joilla haittaa pystytään vähentämään.

– Jos alueella esiintyy merkkejä uhanalaisista kasvi- tai eläinlajeista, pystytään ehkä muuttamaan suunniteltua reittiä tai pylväspaikkoja. Voimme mahdollisesti tehdä sivuttaissiirron tai sijoituspuolen vaihdon. Jos päädymme poikkeusluvan hakemiseen, meillä on lakisääteisen tehtävämme kautta siihen painava peruste, mutta sitä ennen yritämme varmistaa lajisuojelun toteutumisen muilla kestävillä ratkaisuilla, Seppänen kertoo.

Jo olemassa olevissa kohteissa käytetään valikoivaa reunavyöhykkeen raivausta.

– Liito-oravan käyttämiä puita voidaan säästää reunavyöhykkeellä esimerkiksi latvomalla eli katkaisemalla sähkönsiirtoa vaarantavan puun latva. Mahdollisuuksia turvata liito-oravien kulkuyhteyksiä on kokeiltu pystyttämällä jopa kahdeksan metriä korkeita loikkapuita johtokäytäville, pääsääntöisesti pylväiden viereen, missä johdinkorkeus on korkeimmillaan. Lisäksi alle säästetään suojapuustoa. Joskus jätämme kaventumia johtokäytävälle, Seppänen jatkaa.

Paikkatiedot ja työohjeet talteen

Suojeltavat lajit ja elinympäristöt otetaan huomioon voimajohdon koko elinkaaren ajan.

– Tiedot tallennetaan ympäristökohteiksi paikkatietojärjestelmään. Ne sisältävät työohjeet kunkin kohteen huomioonottamiseksi esimerkiksi rakentamisen tai kunnossapidon aikana. Ohjeessa voidaan kieltää työskentely tiettynä ajankohtana, kuten lintujen pesintäaikaan. Kasviesiintymän kohdalla voidaan kieltää liikkuminen raskaalla kalustolla tietyillä rajatuilla alueilla. Pohjavesialueella korostamme kemikaalien, kuten polttoaineiden huolellista käsittelyä, Nurmi toteaa.

Myös maanomistajilta on pyydetty tietoa mahdollisista uhanalaisista lajeista. Vaikka Fingrid teettää luontokartoituksen, maanomistajien paikallistuntemus on arvokasta.

– Viimeksi Siikajoki–Raahe-linjan ympäristöselvityksen yhteydessä pyysimme maanomistaja­kirjeessä kertomaan havainnoista uhanalaisista lajeista tai muista paikallisista arvokohteista ja maamerkeistä. Toivomme yhteydenottoja erityisesti uutta rakennettaessa. Tavoitteemme on käydä avointa keskustelua ympäristöasioista maanomistajien kanssa, ja tunnemme vastuumme toisten mailla toimiessamme, Nurmi vakuuttaa.

Kaikki käynnissä olevat verkkohankkeet ja niistä tehdyt ympäristöselvitykset löytyvät Fingridin verkkosivuilta.