Reunavyöhykehakkuu edistää luonnon monimuotoisuutta

Hannu ja Riitta Mäkisen metsätilalla Keski-Suomessa tehtiin viime syksynä voimajohdon reunavyöhykehakkuu. Mäkisten luvalla hakkuualueelle jätettiin muutama tekopökkelö metsän monimuotoisuutta edistämään.

Vuosi sitten keväällä Hannu ja Riitta Mäkinen saivat Fingridin logolla varustetun kirjeen, jossa kerrottiin seuraavalle syksylle suunnitellusta voimajohdon reunavyöhykehakkuusta. Mäkisten tila sijaitsee Multian ja Uuraisten rajalla Keski-Suomessa. Sen maiden kautta kulkee noin 400 metrin pätkät 220 kilovoltin Petäjävesi–Haapavesi- ja Petäjävesi–Nuojua -voimajohtoja.

Mäkisten saamassa kirjeessä kysyttiin, haluavatko he osallistua Fingridin urakoitsijan järjestämään puiden yhteismyyntiin vai sopia puukaupan voimajohtovyöhykkeeltä hakattavista puista itse. Mäkiset ruksasivat lomakkeesta yhteismyynti-kohdan ja laittoivat lomakkeen postiin.

– Katsottiin silloin, että yhteiskauppa on kaikkein kätevin, Hannu Mäkinen kertoo.

Voimajohtoalueen hoitotyöt entuudestaan tuttuja

80-luvulla sukupolvenvaihdoksessa metsätilan saaneille Mäkisille voimajohtolinjan kasvustokäsittelyt eivät olleet uusi asia, mutta yhtä laajoja hakkuita ei reunavyöhykkeellä ollut aiemmin tehty.

Hannu ja Riitta Mäkinen muistelevat, että edellisestä heidän maillaan tapahtuneesta voimajohdon reunavyöhykehakkuusta on aikaa noin 20 vuotta. Tämä on tyypillinen hakkuuväli.

– Isä on tässä ollut omistajana kun tuo linja on tehty. Sen puolesta lunastukset ja siihen liittyvät raivaus- ja hakkuuoikeudet olivat jo tuttuja. Viimeksi syksyllä 2016 kävivät tässä raivaamassa johtoaukean. Edellisestä hakkuusta on varmaan noin 20 vuotta aikaa, silloin katkottiin puunlatvoja helikopterilla.

Urakoitsija kävi paikan päällä sopimassa hakkuusta

Hakkuu-urakan Fingridin puolesta hoitanut Pohjolan Linjahuolto Oy kävi syksyllä paikalla ja sopi Mäkisten kanssa tarkemmin hakkuusta ja puiden varastoinnista. Itse hakkuu sujui Hannu Mäkisen mukaan, kuten oli sovittu.

– Asiallisesti tehty ja hyvin sujui. Naapurin mailla hakkuut vähän viivästyivät, kun maapohja oli syksyllä pehmeää, mutta meillä se kantoi hyvin. Kyllähän nämä tekijät tietävät, miten pitää tehdä, kun jatkuvasti tekevät näitä töitä. Silloin alussa katsottiin yhdessä urakoitsijan kanssa, mitä tehdään ja niin he toimivat. Hakkuun aikana kävin konemiehen juttusilla muutaman kerran muuten vain.

Tekopökkelöitä maanomistajan luvalla

Mäkisten luvalla reunavyöhykkeelle tehtiin muutama tekopökkelö luonnon monimuotoisuutta edistämään. Tekopökkelöt syntyvät katkaisemalla puu 2–4 metrin korkeudelta ja jättämällä se lahoamaan pystyyn. Myös latva jätetään metsään lahoamaan. Lahotessaan pökkelö ja latva tarjoavat asuinpaikan useille hyönteis- ja lintulajeille.

Tekopökkelöiden jättäminen voimajohtolinjoille on osa uutta MTK:n, Energiateollisuuden ja Ruotsinkielisten maataloustuottajain keskusliiton SLC:n sähkölinjojen vierimetsien hoidon suositusta.

– Kolmesta viiteen niitä jätettiin. Ei sitä tarvinnut sen enempää miettiä. Se oli rahallisesti aika pieni juttu ja kyllähän niitä pökköjä metsässä tarvitaan. Ne tehtiin vähän huonommista puista, Hannu Mäkinen kertoo.