Sähkömarkkinatoimijat tasehallintahankkeesta: Haluamme olla mukana muutoksen ytimessä

Markkinatoimijoista koostuvan tasehallintahankkeen referenssiryhmän tehtävänä on tunnistaa tasehallintahankkeen vaikutuksia toimialaan ja etsiä ratkaisuja hankkeen toteuttamisen tukemiseksi. Fingridin kokoama kansallinen referenssiryhmä käy keskustelua hankkeen toteutuksesta pääasiassa Suomen näkökulmasta sekä toimii viestintäkanavana toimialan ja tasehallintahankkeen välillä.

Kysyimme kolmelta tasehallintahankkeen referenssiryhmän edustajalta ajatuksia tasehallintahankkeen vaikutuksista heidän liiketoimintaansa ja toiveita referenssiryhmän hyödyntämisestä jatkossa. Vastauksissa korostuivat tasehallintahankkeen laajat vaikutukset toimialaan ja tulevien muutosten ennakoimisen tärkeys. Referenssiryhmän toiminta koettiin hyödylliseksi tiedon välittämisessä ja mahdollisuudeksi tuoda ilmi toimijoiden mielipiteitä.

Esitetyt kysymykset:

1. Kerro lyhyesti itsestäsi, kuka olet, mitä teet ja miten oma työsi nivoutuu tasehallintahankkeeseen.
2. Mitkä tasehallintahankeen teemat ovat yrityksellesi erityisen tärkeitä ja mitkä ovat teille akuutteja asioita, joihin referenssiryhmän pitäisi jatkossa päästä vaikuttamaan?
3. Millaisia vaikutuksia tasehallintahankkeella tulee olemaan yrityksesi toimintaan?
4. Mitä hyötyä yrityksellesi on ollut referenssiryhmään osallistumisesta?
5. Miten jaat referenssiryhmässä saatua tietoa eteenpäin?
Helenin ja Pohjolan Voiman edustajat osallistuvat pohjoismaiseen tasehallintahankkeen referenssiryhmään, joten heiltä lisäksi kysytty:
6. Koetko, että suomalaisia näkökulmia saadaan ajettua eteenpäin myös pohjoismaisessa referenssisryhmässä?

Jari Aurojärvi, Power-Deriva

1. Olen aloittanut energia-alalla 90-luvun alkupuoliskolla kolmivuorovalvomosta. Yhtiöitä matkalle on kertynyt Teollisuuden Voimansiirrosta, Länsi-Suomen Yhteiskäytön ja Pohjolan Voiman kautta nykyiseen Power-Derivaan. Työtehtävät on vaihdelleet vuosien saatossa taseselvityksestä erilaisiin kehityshankkeisiin. Sähkömarkkinoiden avautuminen ja useat eri tasemallit ovat matkan varrelta tuttuja. Power-Deriva on palveluyhtiö, joka tuottaa sähkömarkkinoihin liittyviä palveluita asiakkailleen, palveluita ovat mm. vuorokausimarkkinaan (day-ahead) ja päivänsisäiseen kaupankäyntiin (intraday) liittyvät palvelut, reservimarkkinapalvelut, taseselvityspalvelut, sekä erilaiset raportointipalvelut. Palveluita tuotetaan omalla energianhallintajärjestelmällä. Nykyinen tehtäväkuva liittyy ensisijaisesti energianhallintajärjestelmän sovelluskehitykseen ja muihin sähkömarkkinoiden kehityshankkeisiin.

Jari Aurojärvi, Power-Deriva

2. Tasehallintahankkeen teemoista kaikki on tavalla tai toisella tärkeitä, koska ne vaikuttavat asiakkaiden palvelutarpeisiin ja järjestelmän sovellusrakenteisiin. Palveluyhtiön edustajana ja erityisesti IT-vastuullisena haasteita tuo se, että onnistumme muuttamaan järjestelmät vastaamaan tulevia muutoksia, sillä muutokset vaikuttavat myös asiakkaidemme toimintamalleihin. Meidän yhtenä tehtävänä onkin seurata näitä markkinamuutoksia, tuoda niiden vaikutukset asiakkaidemme tietoon ja tehdä sitten tasevastaavatasolla vaadittavat järjestelmämuutokset. Asiakaskuntamme koostuu sähkön myyjistä, tuottajista, teollisuudesta sekä osapuolista, joilla on omassa taseessaan niin tuotantoa kuin kulutusta, joten tulemme toteuttamaan tasehallintahankkeiden muutokset eri roolien näkökulmasta. Teknisten muutoksien lisäksi, niin meitä kuin asiakkaitamme kiinnostaa hyvinkin paljoin markkinamuutoksien mukanaan tuomat hinnoittelumallit ja tasevastaaville sitä kautta muodostuvat kustannukset.

3. Palveluyhtiön toimintaan tasehallintahankkeen eri osatekijät vaikuttavat eri tavoin. Osa muutoksista kuten mm. yksitase ja varttitase vaikuttavat kaikkien asiakkaiden palveluihin jollakin tasolla. Reservimarkkinoiden muutokset vaikuttavat vain niihin osapuoliin, jotka toimivat nyt tai jatkossa reservimarkkinoilla. Palveluyhtiönä valmistaudumme palvelemaan asiakkaita myös jatkossa kaikissa markkinarajapinnoissa.

4. Hyötynä referenssiryhmiin osallistumisesta on luonnollisesti informaation saaminen suoraan kohdistetusti, vaikutusmahdollisuus sekä keskustelut muun ryhmän kanssa asioista jotka, kaipaavat lisäselitystä yksityiskohtien osalta.

5. Referenssiryhmästä saatuja tietoja käytämme sisäisesti omien toimintojen kehittämisessä, sekä asiakasrajapinnassa kun valmistaudumme yhdessä asiakkaiden kanssa tuleviin muutoksiin.

Harri Sirpoma, Helen Oy

1. Tehtäväni Helenillä ovat 20 vuoden ajan liittyneet eri näkökulmista energiakaupan, energiamarkkinoiden ja energiamarkkinoiden kehitykseen liittyviin teemoihin. Edellisessä tehtävässäni olin 10 vuoden ajan vastuussa Helenin tukkuenergiakaupasta, energiajärjestelmän ohjauksesta ja tasehallinnasta. Nykyisessä tehtävässäni koordinoin tiimini kanssa Helenin liiketoiminnan suunnittelua. Toimintaympäristön muutosten seuraaminen ja ymmärtäminen on keskeistä strategian toimeenpanon seurannan kannalta. Suomalaiselle energiayhtiölle sähkömarkkinan rakenteiden muutos on yksi keskeisestä toimintaympäristöistä, jonka kehitykseen on kyettävä reagoimaan oikealla hetkellä. Pohjoismaisessa sähkömarkkinakehityksessä olen ollut mukana Helenin edustajana monilla foorumeilla mm: pohjoismainen tasehallintahankkeen referenssiryhmä, Fingridin kansallinen tasehallintahankkeen referenssiryhmä, Fingridin sähkömarkkinatoimikunta ja Energiateollisuuden sähkömarkkinatoimikunta.

Harri Sirpoma, Helen Oy

2. Akuutteja asioita tasehallintahankkeessa ovat luonnollisesti kohta tapahtuvat muutokset kuten yksitasemalli. Lisäksi paljon työtä ja valmistelua aiheuttavat myös 15 minuutin taseselvitysjakso sekä datahub. Myös aFRR- ja mFRR-markkinoiden pohjoismaista kehitystä seurataan tiiviisti, jotta pystymme ymmärtämään miten vaatimukset tarjottavan kapasiteetin ominaisuuksille tulevat kehittymään. Olemme tuoneet aktiivisesti esille huoltamme päivänsisäisen markkinan fragmentoitumisesta: pienet, tarkoilla vaatimuksilla rajatut, yksittäiset markkinat heikentävät likviditeettiä kaikilla markkinoilla ja vaikuttavat hinnanmuodostuksen luotettavuuteen. Kantaverkkoyhtiön säätökykytarpeet eivät voi olla ainoa markkinakehitystä eteenpäin ajava voima – tarvitaan kompromisseja.

3. Tasehallintahankkeen myötä tietojärjestelmät muuttuvat ja automaatioaste nousee sähkömarkkinan operaatioiden kellotaajuuden kasvaessa. Asiat, jotka aikaisemmin tehtiin kerran tunnissa, toteutetaan jatkossa neljäkertaa tunnin aikana. On omaksuttava uusia tapoja toimia ja tarvitaan uusia työkaluja tehtävän suorittamiseen. Lähelle toimitushetkeä kohdistuvat sähkömarkkinan muutokset, kuten aFRR- ja mFRR-markkinan kehittyminen, vaikuttavat myös tuotantokapasiteetin kehitykseen. Tuotannon ja kysynnän jouston arvon määrittäminen sekä joustavuutta lisäävien toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen on jo nyt oleellinen osa operatiivista toimintaa ja investointeja.

4. Merkittävin hyöty koko sähkömarkkinakentän aktiivisesta seuraamisesta on tulevien muutosten kokonaiskuvan hahmottaminen riittävän hyvissä ajoin, sillä edunvalvonta on vaikuttavinta silloin kun asiat ovat vasta suunnittelupöydällä. Toimeenpanovaiheessa yleensä toimivin strategia on sopeutuminen. Tasehallintahankkeen referenssiryhmä kokoaa hyvin kattavasti käsillä olevat teemat. Ryhmässä käytävät keskustelut puolestaan auttavat ymmärtämään, mikä on sidosryhmäkentän yleinen mielipide ja tahtotila.

5. Referenssiryhmässä saatu tieto on tärkeää viestintää ja vaikuttamista Helenillä, ja sähkömarkkinakehitykseen liittyviä teemoja nostetaan aktiivisesti yleiseen keskusteluun organisaatiomme sisällä. Keskeisten ja akuuttien teemojen ympärille kootaan asiantuntijoita valmistelemaan ja viemään asioita käytäntöön. Sähkömarkkinakehitys on yksi keskeisistä edunvalvontateemoistamme, joiden ympärille olemme järjestäytyneet.

6. Suomalaiset näkökulmat ovat hyvin edustettuina pohjoismaisessa referenssiryhmässä. Keskustelun aktiivisuudesta vastaamme varmasti lukumääräämme merkittävästi suuremmalla painoarvolla. Haasteena koen, että pohjoismaista keskustelua on hieman haastavaa käydä: joko eri mailla on hetkessä hieman eri mielenkiinnon kohteet tai sitten keskusteluvalmiuden taso on erilainen ja aktiivista keskustelua ei saada aikaan. Korona-aika ja etäkokoukset eivät myöskään helpota pohjoismaisen keskustelun syntymistä. Fingrid on esimerkillisesti informoinut omia kansallisia sidosryhmiään pohjoismaisen tasehallintahankkeen etenemisestä ja siten edesauttanut kansallista keskustelua. Sama pitäisi saada aikaiseksi myös pohjoismaisella tasolla.

 

Matti Sohlman, Pohjolan Voima

1. Pohjolan Voiman energiantoimituspäällikkönä sekä tasehallintayhtiö PVO Power Management Oy:n toimitusjohtajana katson markkinaympäristöä pidemmällä tähtäimellä, mikä nivoutuu yhteen strategiamme kanssa. Pohjolan Voima tuottaa 18 prosenttia koko Suomen sähköntuotannosta ja sähköntuotantokapasiteettimme on vajaa 2 gigawattia. Taseessamme on vielä toinen mokoma omistajiemme kapasiteettia. Olkiluoto 3:n käyttöönoton myötä osuutemme Suomen sähköntuotannosta kasvaa noin 30 prosenttiin. Tasehallinnalla ja tasesähköriskillä on erittäin suuri merkitys toiminnassamme.

Matti Sohlman, Pohjolan Voima

2. Asiat tulee tehdä yhdenvertaisesti, teknologianeutraalisti ja taloudellisesti järkevästi. Toimivat ja tehokkaat markkinat ovat elinehto toimivalle sähköjärjestelmälle, jolla mahdollistamme energiasektorin ja sitä kautta koko yhteiskunnan hiilidioksidineutraaliuden.

3. Pohjolan Voima itsessään on puhdas tuotantoyhtiö, mutta omistajillamme on paljon kulutusta omassa toiminnassaan. Koemme tärkeänä säätökyvyn lisäämisen, jotta saamme puhdistettua energiasektoria esimerkiksi tuulivoiman avulla. Yksitasemalli tukee säätökyvyn markkinaehtoisuutta ja teknologianeutraaliutta. Tasehallintahanke nostaa säätökyvyn arvoa, joka puolestaan vaikuttaa suoraan meidän omaan toimintaamme. Meillä on mahdollisuus säätää laitoksiamme kaikissa tilanteissa.

4. Teemme vaikutustyötä erilaisin keinoin, toisinaan etujärjestöjen kautta ja toisinaan suoraan. Tasehallintahanke on tunnistettu niin merkittäväksi uudistukseksi, että haluamme olla mukana muutoksen ytimessä. Referenssiryhmän kautta olemme saaneet ensikäden aistimukset hankkeen kynnyskysymyksistä käytyjen keskusteluiden ja ilmapiirin kautta. Koen, että olemme päässeet vaikuttamaan erityisesti yhdenvertaisuuteen ja vietyä suomalaista hyvää toimintatapaa eteenpäin. Haluamme myös tukea Fingridiä markkinaehtoisuutta parantavissa hankkeissa, jollainen tämä on.

5. Omistajamme ovat asiakkaitamme, joille referoimme tapahtumia ja joilta keräämme näkemyksiä. Tasehallintahanketta pallottelemme osakkaidemme kanssa lähinnä webinaariemme kautta. Samalla saamme syötteenä näkemyksiä, mitkä asiat ovat omistajillemme tärkeitä.

6. Pohjoismaisessa referenssiryhmässä Suomi on hyvin edustettuna. Tuntuu, että me olemme ne, jotka pitävät vauhtia yllä ja aikatauluista sekä tavoitteista kiinni.

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *