Käynnissä olevassa energiamurroksessa sään mukaan vaihteleva tuuli- ja aurinkovoima sekä ydinvoiman tuotanto ovat kasvussa. Puhdas energiantuotanto on joustamatonta, ja sähkömarkkinoilla kaivataan kipeästi kuluttajien osallistumista kysyntäjoustoon. Kuluttaja-asiakkaat voivat pelkän kulutussäästön lisäksi ryhtyä sähkönmyyjiksi ja näin jopa ansaita tuloa käyttämällä sähköä järkevästi.
Älykkään sähköjärjestelmän syntymisen kannalta on kriittistä, että sähkömarkkinoiden rakennetta ja toimintaperiaatteita uudistetaan vastaamaan toimintaympäristön muutosta. Älyverkko toimii alustana yhdistettäessä vaihteleva tuotanto ja kulutus mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Työ- ja elinkeinoministeriön viime syksynä asettaman älyverkkotyöryhmän monipuolinen koostumus kertoo tahdosta rakentaa mahdollisimman toimiva älyverkko: työryhmään kuuluu asiakkaita edustavia osapuolia, viranomaisia, verkkoyhtiöitä, sähkönmyyjiä, vähittäiskaupan toimijoita ja tutkimuslaitoksia. Ilman laajaa yhteistyötä älyverkkoa ei synny.

Korkeat tavoitteet – mutta niin on tahtotilakin

Älyverkkotyöryhmän puheenjohtaja Tatu Pahkala

Työryhmä sai tavoitteekseen paitsi edistää yleisesti toimitusvarmuuden ylläpitoa myös lisätä sähkömarkkinoiden joustavuutta ja selvittää, miten asiakkaat voivat hyötyä älyverkoista. Jatkossa asiakkaan rooli muuttuu aktiiviseksi toimijaksi, ja hän voi itse valita, hyödynnetäänkö hänelle uusia palveluita vai ei.
Työ on lähtenyt erittäin hyvin käyntiin.

– Olemme kerran kuussa keskustelleet työryhmätapaamisissa, mikä on nopeuttanut yhteisymmärryksen löytymistä, kertoo Työ- ja elinkeinoministeriön Energiamarkkinat -ryhmän ylitarkastaja Tatu Pahkala. Hän toimii myös älyverkkotyöryhmän puheenjohtajana.

Työryhmä koostaa kahdessa vuodessa hyvän yhteisen näkemyksen ja kaikkia osapuolia huomioivan vision, sekä tuo esiin konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Energia-ala tiedostaa työn merkityksellisyyden, sillä käynnissä oleva sähkömarkkinoiden murros etenee vauhdilla, ei vähiten teknologian huiman kehityksen ja vallitsevien megatrendien, kuten ekologisen ajattelutavan arvostuksen nousun ja digitalisaation vahvistumisen myötä.

Älyverkkovisio 2025 – mihin pitäisi varautua?

Työryhmätyöskentelyn pohjaksi luotiin eri sidosryhmät huomioiva älyverkkovisio, joka ulottuu vuoteen 2025 saakka. Älykäs sähköjärjestelmä toimii palvelualustana siirryttäessä kohti hajautetumpaa ja vähähiilistä sähköjärjestelmää. Se lisää asiakkaan mahdollisuuksia osallistua sähkömarkkinoille, parantaa sähkön toimitusvarmuutta ja luo yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Työryhmässä pohditaan, miten uuden älyverkon tulisi toimia ja mihin kaikkeen tulisi varautua.
– Älykkään sähköjärjestelmän edellytysten luominen on monitahoinen asia ja asioilla on yhtenäisvaikutuksia. Siksi tarkastelemme asioita läpileikkaavasti, Pahkala toteaa.

Olemme matkalla kohti yhä vähähiilisempää, digitaalista yhteiskuntaa. Lämmitystapamme muuttuvat, joukkoliikenne ja autot sähköistyvät, älykodit ja kotiautomaatio yleistyvät. Sähköjärjestelmän muuttuessa hajautetuksi paineet myös jakeluverkkomaksujen uudistamiselle kasvavat.

Pääviestinä väliraportista Pahkala nostaakin yhden huomion ylitse muiden:
– Kysyntäjousto on markkinaehtoista toimintaa. Nykyisestä jakeluverkkohaltijoiden ohjauksesta päivä- ja yösähkötariffeineen luovuttaisiin hallitusti, riittävän kattavasti uusia vaihtoehtoja asiakkaille tarjoamalla.

Väliraportissa nostetaan positiivisessa valossa esille erilaisten uusien energiayhteisöiden toiminnan mahdollistaminen sekä asiakkaiden sähköntuotantoa, kulutusta ja sähkövarastoja suuremmiksi kokonaisuuksiksi keräävien aggregaattoreiden mukaan tulo sähkömarkkinoille.

Konkreettiset toimenpide-ehdotukset lopputulemana

Kun pelikentälle tulee uusia pelureita, tarvitaan uudenlaisia tiedonvaihtomalleja, -kanavia ja viestintäkieli.
– Tiedostamme tämän vahvasti ja pyrimme kartoittamaan tiedonvaihtotarpeet, Tatu Pahkala vahvistaa.

– Yksi keskeinen haasteemme on, miten saadaan riittävä ymmärrys asiakkaille siitä, että näitä muutoksia tehdään oikeasti heitä varten.

Työryhmän työ on nyt puolivälissä ja suuntaviivat on piirretty.

– Saavutukset konkretisoituvat loppua kohden. Vaikka pohdimme asioita paljon kokonaisvaltaisesti, tarkoitus on tuoda esille aivan konkreettisia uusia näkemyksiä mittausliiketoiminnan vaihtoehdoista aina tulevaisuuden sähkömittarien toiminnallisuuksia myöten, Pahkala kertoo.

– On teetettävä kattavat sektori- ja asiakaskohtaiset vaikutusarvioinnit. Jakeluverkkoyhtiöiden rooli älykkäässä sähköjärjestelmässä korostuu, jolloin niiden sääntelyä tulee kehittää joustavuutta tukevampaan suuntaan. Joudumme myös pohtimaan siirtymäaikoja, Pahkala kiteyttää. •