Vuoden 2018 lopussa Suomessa oli 698 tuulivoimalaa, ja ne tuottivat vuodessa 5,8 terawattituntia sähköä. Tällä katettiin seitsemän prosenttia maamme sähkönkulutuksesta. Tällä hetkellä ilman tukea tuulivoimaa on rakenteilla yli 520 megawattia. Nämä voimalat valmistuvat tänä tai ensi vuonna.

Fingrid valmistautuu tuulivoiman tuotannon kasvuun. Toisin kuin muut voimalaitokset, tuulivoimalat sijaitsevat usein kaukana vahvan sähköverkon kulutuskeskuksista.

– Tarvitaan vahvistuksia sähkönsiirtoon, mikä vie aikaa ja vaatii kokonaisvaltaista suunnittelua. Fingrid on tehnyt laajamittaisia investointeja, jotta tuulivoimalahankkeet saadaan liitettyä suoraan tai välillisesti kantaverkkoon. Vahvistusten rakentamista helpottaa se, että tuulivoimalat ovat keskittyneet tietyille alueille, Fingridin erikoisasiantuntija Antti Kuusela toteaa.

Suurin osa tuulivoimaloista, jopa 42 prosenttia, sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Lapissa on noin 12 prosenttia voimaloista ja saman verran Satakunnassa.

Tuulivoimaloiden liittyminen verkkoon poikkeaa hieman muista voimalaitoksista.

– Tuulivoimalaitoksen generaattorit liitetään taajuusmuuttajan avulla verkkoon. Tuuliturbiinit liitetään sähköasemaan, missä yhteinen säätäjä ohjaa kaikkia turbiineja, Kuusela tarkentaa.

Tuulivoima myötätuulessa

Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan vuonna 2030 jopa 30 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta voitaisiin realistisesti kattaa tuulivoimalla, vaikka oletetaan, että sähkönkulutus kasvaa.

Suomen tuulivoimalat tuottavat kotimaista, päästötöntä energiaa, jolla katetaan tällä hetkellä seitsemän prosenttia sähkönkulutuksestamme. Suomessa on hyvät tuuliolosuhteet ja maamme on harvaan asuttu. Potentiaalia tuulivoiman reippaaseen lisäämiseen siis olisi.

– Aiemmin tuulivoimalat vaativat valtion tukea, mutta nyt maatuulivoimaa rakennetaan jo ilmankin. Aiemmin myös kaavoitus- ja lupaprosessit olivat todella pitkiä, koska kaikki oli uutta. Nyt käynnissä on paljon markkinaehtoisia hankkeita, joiden kaavoitus ja luvat ovat valmiina, joten rakentaminen on nopeaa. Itse rakennusvaihe kestää vain vuoden tai kaksi, Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen kertoo.

Kasvu voi siis jatkossakin olla nopeaa. Tuulivoiman osuus on jo yhdeksän prosenttia Suomen sähköntuotannosta.

– Markkinaehtoista voimalarakentamista ovat edistäneet suuryritysten pitkäkestoiset sähkön ostosopimukset tuulivoimayritysten kanssa. Tuulivoimaloiden tekniikka on kehittynyt nopeasti ja tuotantokustannukset ovat laskeneet merkittävästi, jolloin sähkön ostaja saa tuulivoimaloista sähköä markkinahintaa edullisemmin, Mikkonen sanoo.

Energiateollisuus ry:n energia-asenteita mittaavan tutkimuksen mukaan vuonna 2018 jopa neljä viidestä vastaajasta halusi lisätä tuulivoimaa Suomessa.

Tahkoluoto: Suomen ensimmäinen merituulipuisto

Suomen ensimmäinen merituulipuisto Porin Tahkoluodossa on maailman ensimmäinen arktinen merituulipuisto. Kymmenen vuonna 2017 pystytetyn voimalan napakorkeus on 90 metriä ja roottorihalkaisija 130 metriä.

Suomen Hyötytuuli rakensi Porin Tahkoluotoon vuonna 2010 Suomen ensimmäisen meriperustuksille rakennetun merituulivoimalan ja sen ympärille vuonna 2017 merituulipuiston, jossa on kymmenen Siemensin 4,2 megawatin tuulivoimalaa.

Tahkoluoto on koko maailmassa ensimmäinen jääolosuhteisiin rakennettu merituulipuisto, jonka arvioitu vuosituotanto on noin 155 000 megawattituntia. Tähän mennessä tuotanto on vastannut arviota.

– Uniikkia Tahkoluodon merituulipuistossa on jalustaratkaisu, joka kestää rankkoja jääolosuhteita. Tuulipuiston suunnittelussa käytimme hyväksi ensimmäisestä Tahkoluodon voimalasta sekä majakoiden ja merimerkkien rakenteista saatuja kokemuksia. Kaapeloinnissa huomioitiin, etteivät kaapelit kulje liian matalassa vedessä. Liityntäasema on maalla, eikä siinä ole teknistä eroa maatuulipuistoon, Hyötytuulen hankekehityspäällikkö Miia Suuriniemi kertoo.

Hyötytuuli kerää nyt huollon ja kunnossapidon kokemuksia tuulipuistosta.

– Vuosihuolto tehdään kesällä, ja talvella paikan päällä käydään mahdollisimman harvoin. Merituulivoiman rakentaminen on tulossa mahdolliseksi tekniseen kehityksen vuoksi, sillä yhdestä yksiköstä saatava teho kasvaa merkittävästi.

Merituulipuisto liittyy Pori Energian verkkoon, joten asiakasyhteistyö Fingridin kanssa rajoittuu voimalaitosten järjestelmäteknisten vaatimuksien (VJV) todentamiseen.

– Fingridin VJV-prosessi on selkeä ja siitä viestitään hyvin. Fingrid myös tukee asiakasta, joten epäselvyydet on aina saatu ratkaistua, Suuriniemi toteaa.

 

Ennätyskorkeat tuuliturbiinit nousevat Viinamäkeen

Iin Viinamäkeen nousevat Suomen korkeimmat tuuliturbiinit. Niiden napakorkeus tulee olemaan 175 metriä ja roottorihalkaisija 150 metriä.

Uusinta tuulivoimateknologiaa edustaa Oulun lähellä Iissä rakenteilla oleva Viinamäen tuulipuisto, jonka rakennuttaa TuuliWatti. Suomen korkeimpien tuulivoimaloiden eli -turbiinien napakorkeus tulee olemaan 175 metriä ja roottorihalkaisija 150 metriä.

Voimaloiden pystytykset alkoivat touko-kesäkuun vaihteessa. Markkinaehtoisesti rakennettavat Viinamäen tuulipuisto ja sähkövarasto valmistuvat syksyllä 2019.

– Korkeammat tornit ja pidemmät lavat tuovat lisää tehoa. Tuulipuisto sijaitsee keskellä metsää, jonka yläpuolelle turbiinit kohoavat. Viinamäkeen rakennetaan viisi Vestas V150 -voimalaa, joiden yhteisteho on 21 megawattia. Tasainen tuuli Viinamäellä ja harustetut terästornit mahdollistavat ennätyskorkeat turbiinit, TuuliWatin tuotantopäällikkö Tommi Hietala kertoo.

Voimalat liittyvät sähköverkkoon Tuuliwatin Simon Halmekankaan sähköasemalla, jonka kautta teho siirretään edelleen Fingridin Taivalkosken sähköasemaan. Viimeistään marraskuussa, kun kaikki voimalat on pystytetty, alkavat VJV-testit.

– VJV2018-uudistus selkeytti liittymisprosessia. Vaatimukset ovat tiukat, mutta kaikille samat. Fingrid järjestää VJV-koulutustilaisuuksia ja tarjoaa selkeät dokumentit aiheesta suomeksi ja englanniksi. On aina selvää, keneen otan yhteyttä, ja saan nopeasti vastauksia kysymyksiini, Hietala toteaa.

 

Asiakkaat tasa-arvoisessa asemassa

Fingrid uusi viime vuonna Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV). Voimalaitosten liittyminen kantaverkkoon tapahtuu vaatimuksissa määritellyn prosessin kautta.

Tämä liittymisprosessi koskee kaikkia voimaloita ydinvoimaloista tuulivoimaloihin. Vaatimukset ovat yhteismitalliset, vaikka teknologioissa on eroa.

Liittymistä suunnitellessa tarkastellaan voimalan liitettävyyttä ja sen teknisiä reunaehtoja.

– Ensin arvioidaan tehomääriä ja lähellä sijaitsevia liityntäpisteitä. Kun liitettävyys on selvitetty, siirrytään varsinaiseen suunnitteluvaiheeseen. Asiakkaan velvoitteena on todentaa voimalaitoksen vaatimustenmukaisuus voimalaitoshankkeen aikana. Kun liitynnän tekniset ehdot on määritetty ja suunnitelmat on hyväksytty, tehdään liityntäsopimus, Fingridin erikoisasiantuntija Antti Kuusela kertoo.

Jos voimala liittyy suoraan kantaverkkoon, Fingrid takaa, että kantaverkkoliityntä on valmis viimeistään kahden vuoden päästä liittymissopimuksen allekirjoittamisesta. Rakentamisvaiheessa tehdään kytkentä- ja käyttöönottosuunnitelmat. Kun voimala on valmis, tehdään käyttöönottotarkastukset ja kokeet, joissa varmennetaan voimalaitoksen vaatimustenmukaisuus.

– Kytkennän ja loppudokumentoinnin jälkeen kantaverkkoliityntä on valmis. Voimalaitos saa väliaikaisen käyttöluvan ja 18 kuukauden jälkeen lopullisen käyttöluvan, jos käyttöönottokokeet hyväksytään. Kokeista tehdään raportti ja tuloksien pohjalta voimalaitos mallinnetaan Fingridissä.

Vaatimusten perusteena on Fingridin vastuu kantaverkon ja Suomen sähköjärjestelmän toimivuudesta ja riittävästä kapasiteetista.


Oma Fingrid tiedonvaihdon apuna

Asiakasyhteistyö sujuu entistä helpommin hiljattain käyttöönotetun Oma Fingrid -palveluportaalin avulla. Sen kautta sekä Fingrid että asiakasyritys pääsevät käsiksi kyseisen asiakkaan tietoihin ja dokumentteihin.

– Oma Fingridin avulla voimme käydä vuoropuhelua asiakkaan kanssa. Tieto kulkee aiempaa paremmin ja yhteydenpito on helpompaa. Sen kautta onnistuvat niin VJV-todentaminen, asiakas- ja laskutustietojen seuraaminen, sopimusten lukeminen, häiriötilanteiden seuranta kuin uusien liityntähankkeiden avaaminen. Myös voimalaitoshankkeiden tiedonvaihto sujuu tulevaisuudessa Oma Fingridillä, Kuusela lupaa.