Seminaarin aamupäivässä Omexomin maajohtaja Veera Höglund puhui kannustavan yrityskulttuurin ja johtamisen vaikutuksesta työturvallisuuteen. Yrityksen on tärkeää aidosti tiedostaa millä tasolla turvallisuusasiat ovat ja käsitellä niitä todenmukaisesti, jotta turvallisuutta voidaan parantaa.
Höglund nosti esiin myös hankalien ja huonosti soveltuvien toimintaohjeiden selkeyttämisen. Soveltaminen voi olla järkevää silloin, kun työn suorittaja todella tuntee olosuhteet ja niihin liittyvät riskit. Tämä tarkoittaa sitä, että asioista ollaan keskusteltu etukäteen ja kaikille osapuolille on selvää, miten tilanteessa tulee toimia. Muutoin on vaarana, että kokemattomampi työntekijä omaksuu sovelletun ratkaisun luullen sitä normaaliksi, kaikkialle sopivaksi työtavaksi.
Höglund muistutti myös turvallisuusajattelun ulottumisesta työmaiden ja työelämän ulkopuolelle.
− Pohjimmiltaan turvallisuusajattelu ei saisi erota kodin ja työpaikan välillä, sillä meillä on suuri vastuu tulevaisuuden työntekijöistä, lapsistamme, joita valmennamme valppaaseen ja välittävään työturvallisuusasenteeseen.
Yksittäinen virhe ei saa johtaa katastrofiin
Tasokasta linjaa jatkoi Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi. Nurmi esitti luennossaan käytännön esimerkkejä tapauksista, joissa onnettomuuden syynä oli selkeä laiminlyönti. Joskus syynä on työntekijän väsymyksestä tai muusta syystä tekemä virhe. Nurmen mielestä inhimillinen virhe ei ole hyväksyttävä tapaturman syy.
− Olosuhteet on järjestettävä sellaisiksi, että ne eivät edesauta virheitä. Kun virheitä kuitenkin sattuu, on järjestelmän oltava sellainen, että virhe ei johda katastrofiin.
Nurmi jakoi myös muiston työuransa alkupuolelta. Erällä työmaalla suhtautuminen kypärän käyttöön oli välinpitämätöntä, vaikka siitä määrättiin säännöissä. Välinpitämättömyys ylsi johtotasolle asti. Yhdellä työntekijällä kypärä pysyi päässä muiden jatkuvasta keljuilusta huolimatta. Myöhemmin paljastui, että tämä henkilö oli aikaisemmin joutunut loukkaantunut kypärän puuttumisen takia.
− Tämän työkaverin esimerkki on vaikuttanut omiin asenteisiini suuresti. Kypäräsääntö oli pelkkää silmänpalvontaa, jolla olisi vältetty työnantajan vastuu onnettomuuden sattuessa. Valitettavasti monissa organisaatioissa on hyviä sääntöjä, joita ei noudateta, ja lisäksi turhia tai huonoja sääntöjä, jotka eivät sovellu kyseiseen työhön.
Vilkasta keskustelua vastuunjaosta
Iltapäivän paneelikeskustelun aiheena oli palvelutoimittajien ja Fingridin välinen vastuunjako työturvallisuuden johtamisessa. Paneelissa keskustelivat Kaisa Ruusunen Siemensiltä, toimialajohtaja Antti Keskinen Empowerilta, työmaapäällikkö Jussi Ala-Kokko Elteliltä, Juha Laukkola Destialta ja projektipäällikkö Juha Pikkupeura Fingridiltä. Moderoijana toimi työturvallisuuden erikoisasiantuntija Karri Koskinen Fingridiltä. Julkaisemme aiheesta lisää lähiaikoina verkkolehdessä.
Paneelikeskustelussa ja päivän muissakin puheenvuoroissa hyödynnettiin infotaulua ja verkossa tehtyjä online-kyselyjä, joilla saatiin kuulijat osallistumaan keskusteluun.
Seminaarissa kuultiin myös Fingridin oman henkilökunnan puheenvuoroja. Markku Pöysti aloitti päivän esimerkillisesti kertomalla seminaaripaikan hätäpoistumisteistä ja kokoontumispaikasta. Timo Kiiveri painotti tervetulopuheessaan pitkäjänteisyyttä ja yhteistyön merkitystä turvallisuuskulttuurin luomisessa. Tätä seurasi Karri Koskisen katsaus kuluneen vuoden tapaturmatilastoihin. Tapaturmataajuus on laskenut ja vakavat tapaturmat ovat vuositasolla vähentyneet, mutta nolla tapaturmaa -tavoite ei tänäkään vuonna toteudu. Poikkeavaa näkökulmaa tarjosi Jyrki Pennasen luento kybertyrvallisuudesta.
Päivän lopuksi jaettiin palkinnot esimerkillisestä toiminnasta työturvallisuuden edistämiseksi. Palkinnon saivat Harri Osara Empowerilta, Markku Linnanen Siemensiltä ja Tauno Nieminen Omexomilta. Lue juttu palkituista.
