Vältä riskit sähkötyössä

Voimajohtojen ja sähköasemien parissa työskenteleville sähkötyöturvallisuuden huomioiminen on osa päivittäistä työtä. Tyypillisiä vaaratilanteita aiheuttavat verkkoon indusoituva latausjännite ja muiden verkkojen läheisyys.

Vanhempi asiantuntija Jani Pelvo toimii sähkölaitteistojen käytön johtajana ja vastaa sähköturvallisuuden toteutumisesta kantaverkon sähköasemilla, voimajohdoilla ja varavoimalaitoksilla. Toiminta-alueina on päivittäinen kunnossapitotyö sähköverkossa sekä suuri määrä investointitöitä. Hän myös järjestää Fingridin toimittajien tuottamiin projekteihin sähköturvallisuuskoulutusta.

”Sähköturvallisuudesta huolehtiminen korostuu muun muassa tilanteissa, joissa lähekkäin työskentelee eri osapuolia. Kun olosuhteisiin tai suunnitelmiin tulee muutoksia, on tärkeää huolehtia, että kaikki osapuolet ovat tietoisia uudesta tilanteesta ja toiminnat sovitetaan vastaamaan uutta tilannetta,” Jani Pelvo muistuttaa.

Jani Pelvon mukaan raportoituja vaaratilanteita on ollut melko vähän. Uusia voimajohtoja rakennettaessa olemassa olevien sähköverkkojen, kuten alueverkkojen huomioiminen, on riskejä arvioitaessa tärkeää.

”Vaaratilanteita syntyy kun liikutaan voimajohtoalueilla isoilla koneilla, joiden läheisyydessä on alue- ja jakeluverkon ilmajohtoja tai maakaapeleita.”

Latausjännitteen poistamisesta on huolehdittava aina

Kantaverkon töitä suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon latausjännitteen aiheuttama vaara. Kantaverkosta työkohteeksi erotettuun osaan syntyy latausjännite induktioperiaatteella. Latausjännitteen vaaralta vältytään työmaadoittamalla kohde. Latausjännite on aina hengenvaarallinen ja voi olla suuruusluokaltaan useita kilovoltteja.

”Käyttöjännitteen vaara on helpompi hahmottaa työkohteessa kuin latausjännitteen vaara. Siksi latausjännite aiheuttaa kantaverkon töissä enemmän läheltä piti -tilanteita kuin käyttöjännite. Työryhmän tulee huolehtia työkohteessa latausjännitteen poistamisesta”, Pelvo huomauttaa.

Fingridin yhteistyökumppanin Omexomilla työnjohtajana työskentelevä Mika Kärkkäinen koki viime vuonna itse latausjännitteeseen liittyvän läheltä piti -tilanteen.

”Kun maadoituskytkimet avattiin, latausjännite purkautui mittalaitteeseen ja laite meni rikki. Tilanne oli hengenvaarallinen,” Mika Kärkkäinen kertoo.

Tapauksen jälkeen latausjännitteen tarkistamiseen on suhtauduttu entistä huolellisemmin.

”Paitsi töiden alkaessa, myös taukojen jälkeen on varmistettava, että kytkentätilanne ei ole muuttunut kohteessa. Käytännössä siis tarkistamme aina, että päätyö- ja työmaadoitukset ovat kiinni”, Kärkkäinen sanoo.

Myös riskienarviointi-lomakkeeseen on lisätty oma huomiokenttä latausjännitteen tilanteesta, jotta asian tarkistaminen ei pääse unohtumaan.

Vakiintuneet turvallisuuskäytännöt luovat turvaa

Omexom huolehtii Fingridin sähköasemien peruskunnossapitopalveluista Uudenmaan, Hämeen ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla. Yritys suorittaa esimerkiksi muuntajien mittaushuoltoja, erottimien ja katkaisimien huoltoja, mittamuuntajien tarkastuksia ja kaikkien laitteiden korjauksia.

”Vähintään kolme päivää ennen töiden alkua laaditaan turvallisuusilmoitus, jossa määritellään mahdolliset riskit ja ilmoitetaan työalueen rajauksista. Töiden alkaessa tehdään vielä riskienarviointi”, Mika Kärkkäinen toteaa.

Henkilönostinta käytettäessä tehdään erikseen henkilönostintarkastuspöytäkirja, joka viedään Quentic-raportointiohjelmaan. Myös erilaiset suojaimet ja muut välineet tarkastetaan ennen käyttöä. Henkilönostimia käytettäessä on vaarana osua läheiseen jännitteiseen kenttään.

”Työalueen merkitseminen näkyvästi on erittäin tärkeää. Käytämme lippusiimoja ja varoituskylttejä, jotka osoittavat jännitteisen kentän.”

Työn suunnitteluun kuuluu myös varmistaa työryhmän riittävä kokemus turvalliseen työskentelyyn.

”Kun työtä tehdään pareittain, täytyy työryhmällä olla riittävästi kokemusta ja vaaditut turvallisuuskoulutukset suoritettuna. Nämä vaatimukset vaihtelevat töiden vaativuuden mukaan”, Mika Kärkkäinen kertaa.

Käyttö- ja sähkötyön turvallisuus kantaverkossa -ohje päivitetty

Fingridin julkaisema Käyttö- ja sähkötyön turvallisuus kantaverkossa -ohje päivitettiin keväällä 2020. Päivityksessä otettiin huomioon sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002:n muutokset.

”Olemme vuosien varrella keränneet esimerkiksi koulutuksissa ohjeen käyttäjiltä kommentteja ja niiden pohjalta tiesimme, mitkä kohdat vaativat selkeyttämistä”, Jani Pelvo kertoo.

Suuria muutoksia ohjeeseen ei tullut, vaan lähinnä tarkennuksia ja termimuutoksia.

”Ohje oli jo valmiiksi hyvä, ja nyt se on entistä selkeämpi ja toimivampi.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *