Voimajohtoalueita on pitkien välimatkojen Suomessa paljon. Kuntien ja kaupunkien alueiden lisäksi ne halkovat kymmenientuhansien yksityisten maanomistajien maita. Maat voimajohtojen alla kuuluvat maanomistajalle, kantaverkkoyhtiöllä on niihin pysyvä rajoitettu käyttöoikeus.

Maanomistajalla on monipuoliset mahdollisuudet hyödyntää aluetta voimajohdoista huolimatta. Erilaisia ratkaisuja on toteutettu ympäri Suomea, ja nyt Fingrid on kerännyt turvalliset ja toimivat ideat maanomistajan ideakorteiksi. Ideakortteihin on tiivistetty uuden käyttötarkoituksen suunnitteluun ja toteutukseen tarvittavat tiedot.

– Olemme koonneet yhteen mahdollisimman monelle maanomistajalle soveltuvat vinkit. Korttien ohjeet ja tiedot tehtiin yhteistyössä ProAgrian maisema-asiantuntijoiden kanssa, ympäristö-asiantuntija Tiina Seppänen Fingridistä kertoo.

Mikä sopisi minulle?

Voimajohtoalueen hyödyntämisen mahdollisuuksiin vaikuttavat muun muassa maastonmuoto ja luontotyyppi. Lampaiden laidun tai hoidettu perinneympäristö voi sopia monelle johtoalueelle.

Lisäksi lähes kaikki viljellyt lajit soveltuvat kasvatettavaksi avoimella voimajohtoalueella. Jos voimajohdot ovat lähellä asuinalueita, voi johtoalueelle perustaa nykyisin hyvin suosittuja vuokrattavia viljelypalstoja.

Kosteikon rakentamisella voi parantaa luonnon monimuotoisuutta. Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät ja vettyneet, matalat maa-alueet, matalat järvet ja merialueet, suot, tulvametsät ja virtaavat vedet. Alkuperäiset luonnonkosteikot ovat vähentyneet rakentamisen myötä, mikä on vaikuttanut kosteikoista riippuvaisten lajien elinmahdollisuuksiin.

– Kosteikkojen rakentamisesta olemme saaneet jonkin verran kyselyjä. Kosteikko tukee erittäin monien lajien elinvoimaisuutta, hyönteisten ja sammakkoeläinten ohella se houkuttelee myös vesilintuja, Tiina Seppänen kertoo.

Kosteikon perustamiselle voi hakea investointi-tukea tai rahoitusta. Kosteikon tärkeä tehtävä on hidastaa veden virtausnopeutta maastossa ja näin kerätä veden mukana kulkevaa hienojakoista maa-ainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Kosteikon pinta-alasta osan tulisi olla matalaa avovettä ja osan alueelle mosaiikkimaisesti jakautunutta kasvillisuutta. Rakentamisessa kannattaa suosia patoamista kaivun sijaan.

– Voimajohtoalueiden hyötykäyttö voi jossain tapauksissa olla maanomistajalle lisätulon lähde. Riistaa houkuttelevan kosteikon rakentaminen tai luonnon monimuotoisuuden lisääminen voi monelle olla se vielä merkityksellisempi käyttötapa, Tiina Seppänen korostaa.

Turvallisuus otetaan huomioon

Voimajohtoalueen käyttöä rajoittaa muutama perusohje. Johtojen alla voi kasvaa enintään kolmen metrin korkuista kasvustoa. Alueelle ei saa rakentaa tai varastoida tavaraa, mutta pienet, siirrettävät elementit, kuten viljelylaatikot tai tarhamehiläisten pöntöt sopivat johtoalueelle mainiosti. Fingridin asiantuntijoilta saa ohjeita ja neuvoja kunkin toiminnan käynnistämiseen.

Voimajohtoalueen käytön suunnitelmista tehdään ilmoitus Fingridille. Tiedon saatuaan Fingrid antaa maanomistajalle ohjeet siitä, miten voimajohto on suunnitelmissa huomioitava. Viljelystä, laiduntamisesta tai muusta toiminnasta on hyvä olla tieto, jottei maanomistajan toimintaa häiritä voimajohtojen kunnossapitotoimissa. Samoin ohjeet aitauksissa kulkemiseen tarvitaan. Fingrid huolehtii voimajohtoalueiden säännöllisestä raivauksesta noin 5–8 vuoden välein. Reunavyöhykkeet käsitellään 10–25 vuoden välein.

Turvallisuudesta on tärkeää huolehtia alueen muutostöissä. Erityistä huolellisuutta on noudatettava, kun linjojen läheisyydessä kaadetaan puita tai työskennellään kaivurilla tai nosturilla. Varsinaisella pylväsalalla työkoneella ei saa liikkua. Fingridiltä saa neuvoja alueen muutostöihin sekä puunkaatoapua tarvittaessa.

Voimajohtoalue osana maankäytön suunnittelua

Fingridin ohje kuntien ja kaupunkien maankäytön suunnittelijoille on päivitetty. Ohjeeseen on koottu myös runsaasti voimajohtoalueiden huomioon ottamiseen ja hyödyntämiseen liittyviä tietoja ja neuvoja.

Ohjeessa kerrataan muun muassa perustiedot voimajohtoihin liittyvästä lainsäädännöstä, ja siitä löytyvät myös asema- ja yleiskaavoituksessa suosi-teltavat kantaverkon voimajohtojen merkintätavat ja kaavamerkinnät. Kun voimajohdon lähialueella käynnistetään kaavan laadinta, kaavoittajan on hyvä olla asiasta yhteydessä Fingridiin jo osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa.

Voimajohtoalueita voidaan hyödyntää monin tavoin kuntien maankäytön suunnittelussa. Nauhamainen alue voi sovittua laajemman viherverkoston luontevaksi osaksi tai virkistysverkoston reitiksi. Voimajohtoalueelle sopivat hyvin esimerkiksi pyöräily- ja hiihtoreitti, luontopolku, frisbeegolfkenttä, pysäköintialue sekä erilaiset asukkaiden käyttöön tarkoitetut viljelmät.

Johtoalueet kannattaa ottaa viheralueiden hoitoluokituksen piiriin. Hyvin tehty maisemointi tai alueen hyötykäyttö tarjoaa asukkaille ja ohikulkijoille useita mahdollisuuksia virkistäytyä ja harrastaa.

Päivitetty kaavaohje löytyy pdf-muodossa Fingridin verkkosivuilta.