Suomen etu on, että maamme on harvaan asuttu, ja pääosa voimajohtoalueista on metsissä. Keski-Euroopassa on toisin, ja joissain maissa lainsäädäntö salliikin esimerkiksi rakentamisen lähes johtojen alle.
– Paine maankäytölle on taajaan asutuissa maissa huomattavasti kovempi kuin meillä. Myös voimajohtopylväiden rakenne on erilainen eri maissa, ja paikoin johtojen alle jää enemmän tilaa kuin Suomessa. Tämä ja erilainen lainsäädäntö mahdollistavat esimerkiksi rakentamisen ja hedelmäpuiden kasvattamisen johtojen alla, Fingridin erikoisasiantuntija Tiina Seppänen kertoo.
Euroopan unionin Life Elia -hanke on vuodesta 2011 alkaen hakenut parhaita käytäntöjä voimajohtojen alla olevan maan käyttöön erityisesti luonnon monimuotoisuutta silmällä pitäen. Belgia ja Ranska ovat hankkeen kohdemaita, mutta ideoita on haettu eri puolilta Eurooppaa.
– Fingrid on tehnyt yhteistyötä Life Elian kanssa. Hyötykäyttömahdollisuuksista ovat nousseet erityisesti marja- ja hedelmätarhat, lammaslaiduntajat, lammet ja kosteikot sekä ympäristökasvatus. Erityisesti kosteikkoja on lisätty niin kohdemaissa Belgiassa ja Ranskassa kuin Suomessakin. Riista-kosteikkojen perustamisesta kysytään meiltä usein, ja niiden perustaminen on sallittua, kunhan sähköturvallisuus huomioidaan.
Erot liittyvät maantieteeseen ja väestömääriin
Fingrid on tehnyt selvityksiä voimajohtoaluiden maankäytöstä ja myös kansainvälistä vertailua aiheesta. Viimeisin selvitys 2015–2016 tutki voimajohtoalueiden hyötykäyttöä Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.
– Ruotsissa ja Norjassa korostuu eläimistön ja kasvillisuuden monimuotoisuuden lisääminen, ja Norjassa vuoret rajoittivat maankäyttöä. Yhdysvalloissa haettiin ihmisten virkistyskäyttöön uusia mahdollisuuksia, ja Isossa-Britanniassa voimajohtoalueiden maa oli joko viljelykäytössä tai tiiviisti rakennettu kaupungeissa. Myös Life Elia -hankkeessa Ranskan ja Belgian metsäluonnon monimuotoisuus korostuu, Seppänen toteaa.
www.life-elia.eu/en/
