Maisema-aluetyöryhmä ja seutukaavaliitot ovat inventoineet nykyisin voimassa olevat valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ja valtioneuvosto on vahvistanut ne periaatepäätöksellään vuonna 1995. Maakuntaliitot teettävät inventointeja maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja paikallisesti tärkeitä arvokohteita määrittävät kunnat.

– Fingridille lain vaatima ympäristövaikutusten arviointimenettely eli YVA on hyvä työkalu ihmisille ja luonnolle sopivimman voimajohtoreitin etsimisessä. Sen yhteydessä selvitetään myös maisemallisia arvoja. Kansallisesti tai paikallisesti merkittävien arvokkaiden maisemien lisäksi YVAn avulla saadaan tietoa jatkosuunnittelua varten yksityishenkilöiden tärkeäksi kokemista näkymistä, kuten omalta pihalta näkyvistä maisemista, Fingridin kehityspäällikkö Satu Vuorikoski toteaa.

Maisemaa tarkastellaan käsiteparin lähi- ja kaukomaisema avulla. Voimajohdon näkyvyyttä tarkastellaan kolmella vyöhykkeellä pylvään välittömästä ympäristöstä jopa viiden kilometrin päähän saakka. Johtimet ovat sen verran ohuita, että ne maastoutuvat helposti, mutta pylväs voi näkyä kauas. Sähköasemista ei yleensä koeta olevan erityistä maisemahaittaa, sillä ne ovat Fingridin omilla mailla ja tavallisesti kaukana asutuksesta.

– Suomessa on onneksi voimajohtoreitillä usein metsää, joka voi peittää voimajohdon näkyvistä. Pylvään näkyvyys riippuu voimajohdon jännitetasosta. 110 kilovoltin pylväs ja johtimet jäävät helposti esimerkiksi metsän taa, kun taas 400 kilovoltin linja voi näkyä metsän yli, projektipäällikkö Mika Penttilä muistuttaa.

Havainnekuva auttaa hahmottamaan muutosta

Fingrid esittää havainnekuvilla kaupunkien edustajille, maaomistajille ja muille sidosryhmille voimajohdon vaikutusta maisemaan.

– Teemme havainnekuvia maisema-analyysin yhteydessä esiin nousseista arvokkaista kohteista.

Pylvään paikkaa maisemassa arvioidaan eri etäisyyksiltä. Havainnekuva esittää, miltä maisema näyttää ilman pylvästä ja pylvään kanssa.

Asetamme rinnakkain kuvan ilman voimajohtoa ja havainnekuvan voimajohdon kanssa. Usein katsojan reaktio on, että kuvissa ei ole merkittävää eroa, varsinkaan kaukomaisemassa ja voimajohtoa sivusuunnasta katsottaessa, Penttilä sanoo.

Pylvään näkyvyyttä tarkastellaan eri vuodenaikoina.

– Harustettu, sinkitty teräspylväs on tyypillisin. Vihreän ja ruskean sävyt tuntuvat kesällä järkeviltä, mutta talvella ne erottuisivat lumisesta maisemasta. Pylväiden maalaaminen on haasteellista myös voimajohdon kunnossapidon kannalta, ja sitä käytetäänkin Suomessa lähinnä lentoestemerkityksessä. Veistokselliset maisemapylväät ovat usein näyttäviä maamerkkejä. Ne ovat eri toimijoiden yhteistyöhankkeita, joita voidaan toteuttaa esimerkiksi merkittävän liikenneväylän tai muun erityisen kohteen läheisyydessä, Vuorikoski huomauttaa.

Konkreettiset kommentit on helpompi huomioida

YVA-vaiheessa maanomistajilta ja muilta sidosryhmiltä toivotaan täsmällisiä kommentteja.

– Konkreettiset kommentit on helpompi huomioida johtoreitti- ja pylvässijoittelussa. Kun meille kerrotaan, että juuri tämä kohta on tärkeä näkymä, koetamme mahdollisuuksien mukaan ottaa sen huomioon voimajohtorakentamisen teknisten reunaehtojen rinnalla. Jatkosuunnittelussa pylväspaikat selviävät ja niistä lähetetään tieto maanomistajille, jotka voivat vielä kommentoida ehdotusta, Vuorikoski sanoo.

Kaikenlainen muutos aiheuttaa usein keskustelua.

– Uusi voimajohto muuttaa tuttua näkymää, mutta myös vanhan johdon poistaminen tai uudenlainen pylväsrakenne voivat herättää kysymyksiä. Joskus pylväistä tulee maamerkkejä, joita ei haluta poistaa, Penttilä kertoo.

Maisema-arkkitehti käy kohteissa

Fingrid tilaajana huolehtii, että ympäristövaikutusten arviointitiimissä on pätevä asiantuntija tekemässä maisema-arviointia. Yksi heistä on maisema-arkkitehti Riikka Ger, joka on ollut mukana jo monessa YVAssa. Viimeisin hanke, johon hän osallistui, oli Pyhänselkä–Nuojua-voimajohtohankkeen YVA.

– Käymme YVA-työryhmän kanssa läpi reiteillä olevat arvokohteet. Tarkastelemme myös esimerkiksi laajoja peltoaukeita tai vesistöjen ylityskohtia, koska siellä pylväät näkyvät kauas. Teemme maastokäyntejä tällaisiin kohtiin mieluiten touko–lokakuussa ja otamme valokuvia ja dokumentoimme muutenkin. Käytämme myös ilmakuvia, ja teemme havainnekuvia avuksemme, Ger kertoo.

Maastokäynnin jälkeen maisema-arkkitehti analysoi maisema-arvoja.

– Arvioin eri vaihtoehtoja voimajohdon reitiksi ja toisinaan annan suosituksia pylväiden rytmityksestä, jotta maisema häiriytyisi mahdollisimman vähän. YVA-tiimissä kokoamme yhteen eri asiantuntijoiden analyysit ja pohdimme yhdessä sopivimpia reittejä kokonaisuuden kannalta, Ger toteaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *