Huoltovarmuudesta huolehtiminen nousi keväällä arvoonsa, kun koronakriisin iskettyä elintarvikkeiden ja lääkkeiden jakelu oli turvattava muiden yhteiskunnan kriittisten toimintojen ohella.

Suomi selvisi äkillisestä tilanteesta varsin hyvin, mutta aina riittää parannettavaa. Pandemiakriisin opetuksia analysoidaan nyt huoltovarmuusneuvostossa, jonka puheenjohtajana toimii Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.

– Aiomme tehdä ehdotuksia huoltovarmuustoiminnan kehittämiseksi niin, että Suomi on jatkossa entistä paremmin varautunut vastaaviin tilanteisiin, hän sanoo.

Huoltovarmuuskeskuksen uusi toimitusjohtaja Janne Känkänen painottaa Fingridin roolia huoltovarmuustyössä.

– Energiahuollon ja aivan erityisesti sähköhuollon luotettava toiminta on kaiken muun yhteiskunnan elintärkeän toiminnan perusedellytys. Sähköistymistrendin ja hiilineutraaliustavoitteen myötä on olennaista, että päästötöntä ja toimitusvarmaa sähköä on riittävästi saatavilla, Känkänen sanoo.

Hänen mielestään keskeisiä varmistettavia asioita ovat sähköntuotantokapasiteetin riittävyys, tehokkaiden sähkön tuontiyhteyksien varmistaminen ja huippukulutuksen aikaisen kapasiteetin riittävyys. Lisäksi on huolehdittava riittävästä säätövoiman määrästä, kysynnän ja tarjonnan tasapainon takaamiseksi.

Verkostot kuntoon jo hyvän sään aikana

Valtioneuvoston asettamassa 26-jäsenisessä huoltovarmuusneuvostossa on mukana toimialansa suurimpien yritysten, elinkeinoelämän etujärjestöjen, ammattiyhdistysliikkeen ja ministeriöiden ylintä johtoa.

Ruusunen korostaa huoltovarmuuden turvaamisessa julkisen ja yksityisen sektorin tiivistä ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Näin varmistetaan, että kriisin iskiessä verkostot, keskinäinen työnjako ja toimintamallit ovat heti käytettävissä.

– Koronapandemiassa yritykset lähtivät rohkeasti tarjoamaan apuaan julkiselle sektorille esimerkiksi kasvomaskien hankinnoissa. Ruususen mielestä jatkossa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota myös globaalien toimitus- ja arvoketjujen mahdollisiin häiriöihin.

– Samalla viranomaisten välistä työnjakoa on parannettava. Pandemian yhteydessä on puhuttu siiloutumisesta, jossa jokainen hoitaa omat tehtävänsä, mutta katveeseen jää paljon asioita. Siksi asioita tulisi katsoa kokonaisuutena.

Energia-alalla hyviä käytäntöjä

Energia-alalla on tehty jo pitkään yhteistyötä häiriötilanteisiin varautumisessa, ja alan toimijat voivat tarjota hyviä käytäntöjä myös muille huoltovarmuuden osa-alueille.

– Erilaisiin häiriöihin varautuminen on energia-alalla geeneissä. Kun vika tulee, sitä lähdetään korjaamaan välittömästi, Fingridin käyttötoiminnasta vastaava johtaja Reima Päivinen sanoo.

Hän toimii puheenjohtajana Voimatalouspoolissa, joka on huoltovarmuusasioissa energia-alan keskeinen yhteistyöfoorumi. Vuonna 1956 perustetun poolin yrityskohtaisessa varautumis- ja valmiussuunnittelun piirissä on noin 300 toimijaa, jotka vastaavat sähkön jakelusta, energiantuotannosta, kaukolämmöstä ja alan palveluista.

Päivisen mukaan energiayritysten ja viranomaisten vapaaehtoinen yhteistyöelin on osoittautunut toimivaksi tavaksi varmistaa valtakunnallisen voimahuollon toimintavalmius normaalioloissa, vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa.

– Voimatalouspooli muodostaa oman toimialansa huoltovarmuuden tilannekuvan ja tekee esityksiä tarvittavista kehityshankkeista.

Käytännön harjoittelu tärkeää

Känkäsen mukaan huoltovarmuuteen liittyvää varautumistyötä tehdään Suomessa yritysten ja viranomaisten yhteistyössä monin eri tavoin. Niihin kuuluvat esimerkiksi varautumissuunnitelmien ja selvitysten laatiminen. Oleellista on myös kehittää jatkuvuudenhallinnan työkaluja ja harjoitella asioita käytännössä.

– Erityisesti harjoitustoiminta saa kiitosta mukaan osallistuvilta yrityksiltä, koska harjoituksissa voidaan simuloida varautumissuunnitelmien toimivuutta ja yhteistoimintaa.

Känkäsen mielestä energiahuollon alueelliset Jäätyvä-harjoitukset ovat tästä hyvä esimerkki. Niihin osallistuu energia-alan toimijoiden ohella viranomaisia ja harjoituksen kohteeksi valitun alueen kuntia.

– Harjoituksia järjestetään useilla huoltovarmuussektoreilla, ja hyviä käytäntöjä kannattaa ehdottomasti jakaa eri sektoreiden kesken, sanoo Känkänen.

Päivisen mukaan harjoitukset ovat osoittaneet, että yhteistyö vaikeutuu merkittävästi viestiyhteyksien katkettua. Siksi toimintojen yhteensovittamista on tärkeää suunnitella ja harjoitella etukäteen.

– Työnjaosta sopiminen on tärkeää myös siksi, että sähköjärjestelmän ylläpidossa alihankintaketjut voivat olla pitkiä. Häiriötilanteen korjaamiseksi on oltava heti tiedossa, kuka ongelmaa lähtee ratkaisemaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *