Tuntuu aivan kuin 2020-luvulla olisimme siirtyneet jatkuvaan kriisien aikaan; korona, Venäjän sota Ukrainassa, transatlanttisten suhteiden riutuminen ja Iranin sota muutamia mainitakseni. Jatkuvat kriisit lomittuvat ja kerrostuvat.
Myös energia- ja sähkömarkkinat ovat saaneet osansa. Ensin Venäjän toimien aiheuttaman energiakriisin muodossa ja nyttemmin Iranin sodan aiheuttaman tilanteen johdosta. Päällä olevaa tilannetta on jo ehditty vertaamaan vakavuudessaan 1970-luvun öljykriiseihin. Aika näyttää, pitkittyykö ja vahvistuuko kriisi.
Tätä kirjoittaessa energian futuurimarkkinat eivät hinnoittele pitkää kriisiä, mutta tunnelmat markkinoilla heilahtelevat someviestien tahdissa.
Molemmissa 2020-luvun energiakriiseissä on kyse fossiilisen energian saatavuuden heikkenemisestä. Suomen energiajärjestelmän kyky kestää fossiilisen tuontienergian tarjontashokkeja on parantunut kovaa vauhtia sitten vuoden 2022. Fossiilisten polttoaineiden osuus sähköntuotannossa on enää muutaman prosentin luokkaa, ja puhtaan sähkön hyödyntäminen lämmityksessä ja liikenteessä etenee kovaa vauhtia.
Ei kuitenkaan pidä ajatella, että Suomi olisi immuuni tilanteelle, kuten vilkaisu huoltoaseman toteemin digitaalisiin numeroihin kertoo. Mahdollinen öljyn hinnan nousu uusiin ennätyksiin ja saatavuuteen liittyvät epävarmuudet iskisivät myös meihin.
Nyt ja tulevaisuudessa Suomi on yksi maailman parhaita sijainteja uusiutuvan energian tuottamiseksi.
Nyt ja tulevaisuudessa Suomi on yksi maailman parhaita sijainteja uusiutuvan energian tuottamiseksi. Erityistä kilpailuetua Suomella on edullisessa, ilman tukia rakentuvassa maatuulivoimassa. Uusiutuvan energian lisärakentamispotentiaalimme on useita kymmeniä gigawatteja.
Puhdas, varma ja kilpailukykyinen sähkö mahdollistaa irtautumisen fossiilisesta energiasta ja houkuttelee Suomeen hyvinvointia, verotuloja ja työpaikkoja luovia teollisia investointeja.
Tästä on merkkinä Fingridin saamien sähköverkon liittymiskyselyiden alati kasvava määrä; sähkön kulutuksen liityntäkyselyt ovat ylittäneet 100 GW, siis moninkertaisesti nykyisen kulutuksen verran! Hankkeet etenevät myös konkreettisiin investointeihin, kuten rakenteilla olevat ja jo valmistuneet datakeskus- ja sähkökattilainvestoinnit osoittavat.
Aivan kuten 2022–2023 energiakriisivuosina, eurooppalaisten energiamarkkinoiden keskeisiä pelisääntöjä kyseenalaistetaan jälleen kerran hintojen noustessa. Keskusteluissa ovat niin päästökaupan kuin puhtaan vedyn sääntelyn höllääminen. Myöskään marginaalihinnoitteluun perustuva sähkömarkkinamalli ei ole säästynyt kritiikiltä. Nyt käytävä keskustelu kytkeytyy laajempaan kysymykseen EU:n kilpailukyvystä pidemmällä aikavälillä.
Energiamarkkinoilla Suomen kilpailuetu ja kasvun avaimet ovat puhtaassa ja uusiutuvassa energiassa. Fossiilitaloudessa emme voita, mutta sen tuomalta epävarmuudelta voimme tulevaisuudessa suojautua jatkamalla kestävien valintojen parissa.
Heikennykset puhtaan energian käyttöön ohjaavaan EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaan voivat tuntua houkuttelevilta, mutta heikentävät Suomen kasvumahdollisuuksia pidemmällä aikavälillä. Vakaa sääntely ja sovituista rakenteista kiinni pitäminen ovat kullanarvoista sadoille Suomeen suunnitelluille puhtaan siirtymän hankkeille.
Nyt on tärkeää pitää kiinni omasta visiosta ja yhdessä sovitusta. Ei oteta askelia taakse, vaan mahdollistetaan puhtaan siirtymän seuraava kasvuloikka. Pää kylmänä ja katse visiossa.
Mikko Heikkilä
yksikön päällikkö
yhteiskuntasuhteet ja viestintä
Fingrid Oyj
