Fingridin turvallisuusasiantuntijan Karri Koskisen mukaan yhtiön pitkäjänteinen työturvallisuuden kehittämishanke on alkanut tuottaa tulosta. Työturvallisuuden toimintamallit ja työkalut on trimmattu kuntoon. Sekä oma henkilöstö että yhteistyökumppanit on valmennettu toimimaan vastuullisesti työmailla.

– Tavoitteemme kohti nollaa tapaturmaa on kiinni ihmisistä. Kun jokainen työntekijä sitoutuu työturvallisuuden tavoitteisiin, ottaa vastuuta itsestään ja työkavereistaan, syntyy tulosta, Koskinen sanoo.

Fingridin ja sen palvelutoimittajien välillä on selkeä työnjako työturvallisuuden vastuista.

– Meillä on tilaajavastuuvelvoite investoinneissa ja kunnossapidossa. Työturvallisuuskoordinaattorimme varmistaa, että urakan päätoteuttaja hoitaa turvallisuusvelvollisuutensa lainsäädännön ja Fingridin vaatimusten mukaan, Koskinen sanoo.

Käytännön työt tekevä palvelutoimittaja huolehtii omalta osaltaan, että työmailla noudatetaan sovittua suunnitelmaa ja työn toteutusvaiheista tehdään riskiarviot.

Fingridin työmailla on erityisvaatimuksia

Fingridin työmailla työskenteleviltä edellytetään työturvallisuuslainsäädännön yleisten ehtojen noudattamisen lisäksi turvallisuutta koskevia sopimusehtoja.

– Työmaittemme edellyttämiin pätevyysvaatimuksiin kuuluvat esimerkiksi Fingridin verkkokoulu, työturvallisuuskortti sekä ensiapukoulutus ja näyttökokeet pylväissä työskenteleville työntekijöille, Koskinen sanoo.

Työskentely sähkölaitteistojen läheisyydessä sisältää paljon riskitekijöitä. Niinpä palvelutoimittajilta edellytetään myös sähköturvallisuuden erikoisosaamista. Voimajohtotyömailla liikutaan paljon, mikä lisää onnettomuusriskejä. Niinpä työympäristöön, maastoon ja liikkumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota ja huolehdittava, että vaadittuja turva­varusteita käytetään.

Huomio varusteisiin ja siisteyteen

Rakennustyömailla työskentelevien tulee käyttää turvakenkiä, huomiovärivaatteita, silmien suojaimia ja leukahihnalla kiinnitettyä kypärää. Lisäksi työntekijöillä tulee olla kuvallinen henkilökortti, jossa näkyy veronumero.

– Turvavarusteiden puutteista annetaan aina työntekijälle kirjallinen varoitus sekä toimittajalle reklamaatio ja sanktio, Koskinen sanoo.

Merkittävimpiä vaaratekijöitä Fingridin työmailla ovat latausjännitteisiin, liikkumiseen ja korkealla työskentelyyn liittyvät vaarat.

– Verkkokoulumme moduuleissa ja palvelutoimittajille suunnatussa Turvallisilla linjoilla -julkaisussamme on hyviä käytäntöjä, miten vaaratilanteita voi ennaltaehkäistä.

Työmaiden siisteys ja järjestys vaikuttavat myös työturvallisuuteen, sillä usein liukastumiset ja kompastumiset johtuvat siisteyden ja järjestyksen puutteista.

Työmaiden siisteys on myös osa kiertotaloutta. Fingridin työmaiden rakennusjätteiden kierrätyksestä vastaa Lassila & Tikanoja.

Visiona riski- ja kuntoperusteinen kunnossapito

Työturvallisuuteen vaikuttaa olennaisesti myös käytössä oleva laitekanta. Voimajohtojen ja sähköasemien huollossa siirrytään nyt entistä enemmän ennakoivaan, riski- ja kuntoperusteiseen kunnossapitoon.

Fingridin KUHA 2021 -kehitysohjelman tavoitteena on koota yhteen kaikki kunnossapidon osa-alueet ja mahdollistaa uusien toimintatapojen avulla entistä varmempi verkko asiakkaille ja yhteiskunnalle.

– Riski- ja kuntoperusteinen kunnossapito tähtää käytössä olevien resurssien tehokkaampaan hyödyntämiseen. Resurssit kohdennetaan sinne, missä riskiä pystytään pienentämään eniten suhteessa panokseen, sanoo Fingridin HVDC-yksikön asiantuntija Kimmo Nepola.

Nepola korostaa, että kaikki asiakkaat ja kohteet ovat yhtä tärkeitä, mutta jotkin kohteet ovat kriittisempiä riskivaikutustensa vuoksi.

– Turvallisuuden ohella riskit voivat olla luonteeltaan taloudellisia, käyttövarmuuteen tai ympäristöön liittyviä, Nepola kuvailee.

Kunnossapidon toimialan murros edellyttää palvelutoimittajilta ja urakoitsijoilta valmiuksia uudistua vaatimusten mukana. Nepolan mukaan riski- ja kuntoperusteisessa kunnossapidossa korostuu yhä vahvemmin mittaustiedon merkitys. Säännöllisten vuositarkastusten sijasta huollot pyritään tekemään ennakoivasti siellä, missä niille on mittausten perusteella todellista tarvetta.

Esineiden internet (IoT) tuo mittausdatan keräämiseen uusia ulottuvuuksia. Fingrid testaa parhaillaan kantaverkon kunnonvalvonnassa ääniantureita, jotka lähettävät tauotta dataa verkon laitteista Fingridin tietojärjestelmiin.

– Saamme ennakoivasti ja kustannustehokkaasti tietoa laitteiden kunnosta jännite päällä. Näin voidaan parantaa kantaverkon toimivuutta ja vähentää keskeytysten lukumäärää, Nepola sanoo.