Suomen sähkönsiirron selkäranka vahvistuu, kun sähköä pohjoisesta etelään tuova Metsälinja valmistuu. Valtaosa sähköstä tuotetaan päästöttömästi tuuli- ja vesivoimalla.
Fingrid rakentaa kantaverkon voimajohtoja parhaillaan kymmenillä eri työmailla. Kantaverkon rakentamiseen kuluu vuosittain reilut sata miljoonaa euroa. Sähköasemien uudistusten ja perusparannusten määrässä on menossa ennätysvuosi. Pohjoisen tuulivoimaa ja Ruotsin tuontisähköä siirretään etelän kulutukseen varsinkin tulevaa Metsälinjaa ja Järvilinjaa pitkin.
Oulusta Lappeenrantaan kulkevan Järvilinjan vahvistaminen 400 kilovoltin voimajohtoyhteydeksi on käynnistynyt kesän ja syksyn mittaan ympäristövaikutusten arviointien (YVA) suunnittelulla. Ensimmäisinä arvioidaan Vaala–Joroinen-hankkeen ja pohjoisemman Rovaniemi–Vaala-hankkeen ympäristövaikutukset.
Seuraavan vuosikymmenen aikana Fingrid investoi kantaverkkoon 1,3 miljardia euroa eli reilut 100 miljoonaa euroa vuodessa. Myös kuluvana kesänä käynnissä on kymmeniä voimajohtotyömaita, sähköasemien uudistuksia ja perusparannuksia. Suunnitteluvaiheessa olevissa hankkeissa toteutetaan ympäristövaikutusten arviointeja. Artikkelissa esittelemme osan hankkeista.
Fingrid valmistautuu suureen energiamurrokseen lisäämällä sähkön siirtoyhteyksiä pohjoisesta etelään. Tuulivoimaa tarvittaisiin lisää myös Etelä-Suomeen.
Fingrid Oyj
Läkkisepäntie 21
00620 Helsinki
Puh. 030 395 5267
Fingrid.fi
Evästeasetukset
Tietosuojaseloste
Fingrid on suomalaisten kantaverkkoyhtiö. Turvaamme asiakkaille ja yhteiskunnalle varman sähkön ja muovaamme kustannustehokkaasti tulevaisuuden puhdasta, markkinaehtoista sähköjärjestelmää.
