Sähkön tuotanto päästöttömillä energiamuodoilla kasvaa Suomessa vauhdilla, mutta tuotettu sähkö on myös pystyttävä toimittamaan luotettavasti ja energiatehokkaasti käyttäjille.

Se on iso haaste kantaverkkoyhtiö Fingridille, sillä etenkin uusien tuulivoimapuistojen rakentaminen painottuu pohjoiseen ja länsirannikolle.

Sähkön kulutus on suurta etelän kasvukeskuksissa, joissa asuu paljon ihmisiä. Etelässä myös ajetaan alas fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimalaitoksia, joiden tuottama sähkö on tuotava tulevaisuudessa muualta.

Rakentamispäällikkö Keijo Välimaa sanoo, että Fingrid laittaa kantaverkkoon seuraavan vuosikymmenen aikana kahden miljardin euron investoinnit. Pääpaino on maan etelä- ja pohjoisosien siirtoyhteyksien vahvistamisessa.

”Nyt rakenteilla on Metsälinjaksi nimetty voimajohtoyhteys, joka ulottuu Oulusta Keski-Suomeen”, Välimaa kertoo.

Työllistää noin 200 henkeä

Metsälinjan rakentaminen on mittava urakka, sillä runsaan 300 kilometrin matkalle tarvitaan yli 800 voimajohtopylvästä. Perustusten tekemisen jälkeen teräspylväät kootaan paikan päällä ja pystytetään. Sen jälkeen pylväiden väliin vedetään johtimet.

”Töitä tehdään koko Metsälinjan matkalla, ja ne työllistävät tänä vuonna noin 200 henkeä.”

Välimaan mukaan 110 miljoonan euron investointi vahvistaa Suomen sähkönsiirron selkärankaa merkittävästi. Metsälinjan myötä kantaverkon pohjois–eteläsuuntainen siirtokyky kasvaa 700 megawattia, mikä vastaa lähes 150 modernin tuulimyllyn huipputuotantoa.

Kuva: Jukka Fordell

Voimajohtoalue ei ole joutomaata

Voimajohtoalueiden ei tarvitse olla joutomaata, vaan maanomistaja voi hyödyntää maata monin tavoin. Sähköturvallisuuden varmistamiseksi toiminta voimajohtoalueella on kuitenkin rajoitettua.

Nimensä Metsälinja on saanut siitä, että se halkoo maan keskiosien metsäisiä seutuja. Myös Fingridin muilla pääsiirtolinjoilla on havainnolliset nimet. Rannikkolinja kulkee lännessä Turusta Keminmaalle. Jokilinja ylittää useita Pohjanmaan jokia Helsingistä Ouluun. Järvilinja taas kulkee halki Järvi-Suomen Lappeenrannasta Ouluun.

Jätti-investoinnit jatkuvat

Metsälinjan on määrä valmistua alkusyksyllä 2022. Fingrid aloittaa heti sen jälkeen uuden merkittävän investoinnin, jossa Järvilinjan sähkönsiirtokapasiteetti kaksinkertaistetaan.

”Tulevien vuosien isoihin investointeihin kuuluu myös Suomen ja Ruotsin välisiä siirtoyhteyksiä parantava uusi rajajohto Aurora Line, joka tuo Pohjois-Ruotsin tuuli- ja vesivoimalla tuotettua puhdasta sähköä meille.”

Välimaa sanoo, että ilmastotavoitteiden edistämisen ohella sähkön siirtoyhteyksien parantaminen vahvistaa huoltovarmuutta. Se tarkoittaa, että kodit ja yritykset saavat sähköä myös poikkeustilanteissa.

Testissä hiilineutraali eristyskaasu

SF6-kaasua eli rikkiheksafluoridia käytetään yleisesti sähköjärjestelmissä erinomaisen eristekykynsä vuoksi. Se on kuitenkin voimakas kasvihuonekaasu, joten vuotojen ehkäisy ilmakehään vaatii erityistä tarkkuutta.

Fingridin rakentamispäällikkö Daniel Kuosa sanoo, että SF6:n käsittelyyn liittyviä töitä saavat tehdä vain sertifioidut ammattilaiset.

”Keskeistä on myös järjestelmien tarkka seuranta. Tehokkaan valvonnan avulla pienikin vuoto havaitaan välittömästi”, Kuosa sanoo.

Fingridillä on yli sata sähköasemaa, joiden laitteistoissa SF6-kaasua on yhteensä noin 50 000 kiloa. Vuodot on onnistuttu minimoimaan, sillä vuodessa ilmakehään pääsee keskimäärin vain kymmenen kiloa kaasua.

SF6:lle on haettu pitkään korvaajaa, mutta vasta viime vuosina tähän on onnistuttu kehittämään uusia teknisiä sovelluksia.

”Fingrid haluaa olla tässä edelläkävijä ja ottaa käyttöön SF6-vapaata tekniikkaa mahdollisuuksien mukaan. Ensimmäiseksi se otetaan käyttöön uudistettavalla Virkkalan sähköasemalla Lohjalla.”

Artikkeli on julkaistu Helsingin Sanomissa 22. maaliskuuta 2021.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *